Tämän kirjoituksen kirjoitan sairaslomaltani.
Lomani aikana olen saanut ja ollut pakkokin hieman istua ja rentoutua. Olen aina ollut tietynlainen suorittaja. Vaikka en joka hetki liiku tai askartele niin pidän virkeyttä yllä tietokoneen ääressä. Olen harvinaisen huono pysähtyjä.
Yhteiskuntamme pyörii liikkeen ympärillä. Jokaisen hetken elmästään ihminen kuulee vain liikkeestä. Oli kyse kehittymisestä, koulutuksesta tai työstä…Aina on kyse jatkuvasta liikkeestä eteenpäin koulussa tai uralla. Oli kyse parisuhteesta, lapsista tai urasta…aina tulee olla liikkeellä.
Liikkeessä on vaikea katsoa ympärillensä. Eteenpäin näkee kirkkaasti, sivuilla menee vain häilyvä raita ja taakse katsoessa voi kompastua nokaltensa.
Miksi meille ei hetkeksi kaiken suorittamisen keskellä ja kaikessa liikkeessä käsketä pysähtyä ?
Usein meille osoitetaan, kuinka uusi unelma on aina tulevassa maalissa. Me tavoittelemme aina uutta onnea vaikka meidän pitäisi pystyä pysähtymään ja katsomaan kaikkea arvokasta jo ympärillämme.
Keskiviikkona sairaalassa leikkausta odotellessa matkapuhelimeni oli sammuksissa, tv:tä en kehdannut laittaa päälle pikkuvauvan nukkuessa viereisellä sängyllä ja radio oli lähinnä hoitajien tuote omassa kopissansa. Minulla oli hieno hetki aikaa vain itselle ja omille ajatuksille.
Kun rauhassa pääsee miettimään mitä on niin haluaa hetken tulevalta paljon vähemmän. Vanha sanonta pitää paikkansa ja rikkauksille tulee sokeaksi, jos ei ikinä näe kuinka rikas on. Ja on kummallista, kuinka se pieni hetki vaikuttaakin ja pitkälle ajalle.
Siinä myös vastausta kysymykseen, miksi nautin luonnossa liikkumisesta ?
Haluatko nähdä hetken hyvin taaksesi, nykyhetkeesi ja eteesi ? Pysähdy, sulje silmäsi ja rauhoitu hetkeksi.
Lomani aikana olen saanut ja ollut pakkokin hieman istua ja rentoutua. Olen aina ollut tietynlainen suorittaja. Vaikka en joka hetki liiku tai askartele niin pidän virkeyttä yllä tietokoneen ääressä. Olen harvinaisen huono pysähtyjä.
Yhteiskuntamme pyörii liikkeen ympärillä. Jokaisen hetken elmästään ihminen kuulee vain liikkeestä. Oli kyse kehittymisestä, koulutuksesta tai työstä…Aina on kyse jatkuvasta liikkeestä eteenpäin koulussa tai uralla. Oli kyse parisuhteesta, lapsista tai urasta…aina tulee olla liikkeellä.
Liikkeessä on vaikea katsoa ympärillensä. Eteenpäin näkee kirkkaasti, sivuilla menee vain häilyvä raita ja taakse katsoessa voi kompastua nokaltensa.
Miksi meille ei hetkeksi kaiken suorittamisen keskellä ja kaikessa liikkeessä käsketä pysähtyä ?
Usein meille osoitetaan, kuinka uusi unelma on aina tulevassa maalissa. Me tavoittelemme aina uutta onnea vaikka meidän pitäisi pystyä pysähtymään ja katsomaan kaikkea arvokasta jo ympärillämme.
Keskiviikkona sairaalassa leikkausta odotellessa matkapuhelimeni oli sammuksissa, tv:tä en kehdannut laittaa päälle pikkuvauvan nukkuessa viereisellä sängyllä ja radio oli lähinnä hoitajien tuote omassa kopissansa. Minulla oli hieno hetki aikaa vain itselle ja omille ajatuksille.
Kun rauhassa pääsee miettimään mitä on niin haluaa hetken tulevalta paljon vähemmän. Vanha sanonta pitää paikkansa ja rikkauksille tulee sokeaksi, jos ei ikinä näe kuinka rikas on. Ja on kummallista, kuinka se pieni hetki vaikuttaakin ja pitkälle ajalle.
Siinä myös vastausta kysymykseen, miksi nautin luonnossa liikkumisesta ?
Haluatko nähdä hetken hyvin taaksesi, nykyhetkeesi ja eteesi ? Pysähdy, sulje silmäsi ja rauhoitu hetkeksi.
It's the little things in life
Petri - Puutarhuri
