Julkisen keskustelun perusteella uskaltaisin kaapata jälleen pari aihetta koskien hautaustoimen lainsäädäntöä ja perusteita. Kaikki alla olevat kysymykset ovat tulleet omaisilta. Jos sinulta herää kysymyksiä aiheesta voit esittää niitä sähköpostin tai facebookin kautta.
Jälleen ensi sana: En ole lainoppinut ja seuraavat tulkinnat ovat puhtaasti omiani. Tulkinnat eivät edusta seurakunnan tai kirkon virallista näkökantaa. Suoria johtopäätöksiä ei voida vetää koskien jokaista hautapaikkaa. Jos epäilet tilannetta omalla sukuhaudallasi, otathan ensisijaisesti yhteyttä seurakuntapuutarhuriin.
Lue siis teksti kriittisesti, mutta toivottavasti teksti antaa pohjaa asialle. Ohjeet perustuvat julkisiin asiakirjoihin, opastuksiin ja ohjeistuksiin. Jos kaipaat jostain kohdasta lisätietoa voit laittaa viestiä osoitteeseen petri.solja(at)evl.fi tai ottaa yhteyttä puhelimitse 050-5443531
En kuulu kirkkoon. Voinko tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle ?
Seurakuntien tulee hautaustoimilain luvun 2 pykälän 4 mukaan tarjota hautapaikka kaikille seurakunnan alueella asujille. Jos seurakunnan / paikkakunnan / kaupungin alueella on useampia hautausmaita voidaan esim. Toisella hautausmaalla rajoittaa uusien hautapaikkojen luovuttamista hautausmaan käyttöohjesäännössä. Käytäntöä perustellaan usein hautapaikkojen rajallisella määrällä.
Seurakunnan tulee osoittaa myös omaisten toiveesta hauta tunnustuksettomien hauta-alueelta. On kuitenkin huomioitavaa että seurakunnalla voi olla yhteinen tunnustuksettomien hauta-alue toisen seurakunnan kanssa, jopa toisella paikkakunnalla.
Olen seurakunnan jäsen. Tulenko haudatuksi halvemmalla ?
Lähtökohta on että et.
Seurakunnan hautaustoimi luokitellaan yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, jota rahoitetaan valtionavulla. Tällöin hautaustoimea koskevat yhdenvertaisuus säädökset, jonka perusteella ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan uskontonsa tai kirkkoon kuulumisen perusteella.
Hautaustoimilain 2 Luvun 4 Pykälän perusteella seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautapaikka paikkakunnalla asuneelle, jolloin kuitenkin ”ulkopaikkakuntalaisuus” on peruste korkeammille maksuille. Suositusten mukaan hintaero ei saa olla kohtuuton ja maksuissa tulisi suosia kaikille tasasuuruista maksua.
Kirkkovaltuuston päätösellä alkaen 1.1.2019 Lempäälän seurakunta on asettanut hautaustoimen hinnastoissa saman suuruiset maksut kaikille.
Haluan antaa omaisilleni tietoa omista hautajaisjärjestelyistäni. Mitä teen ?
Jos tälläinen keskustelun tarve herää on keskustelu syytä käydä rauhallisessa tilassa omien läheisten kanssa.
Keskustelun pohjalta henkilö voi täyttää asiakirjan ”hautajaisjärjestelyni”
http://shk.fi/wp-content/uploads/2014/01/hautausj.pdf
Asiakirja suositellaan annettavaksi omaisille ja ainakin oletettuille hautauksen järjestäville henkilöille.
Muistutuksena.
Hautausjärjestelyni asiakirja on juridisesti sitova, jonka sisällöstä hautausjärjestäjä ei saa poiketa.
Miten voin testamentata hautapaikan eteenpäin suvussani ?
Tämä on yksi usein kysyttyjä kysymyksiä. Yksinkertainen vastaus on et mitenkään.
Samaan lauseeseen mihin yhdistetään hautapaikan eteenpäin testamenttaaminen yhdistetään myös hautapaikan haltijuus. Hautapaikan haltija ei kuitenkaan ole hautapaikan omistaja vaan pikemminkin vastuuhenkilö hautapaikkaa koskevissa kysymyksissä.
Hautapaikasta tulisi lain mukaan tehdä sopimus hautapaikkaa luovutettaessa, kuka hautaan voidaan haudata. Muutoin haudatuissa noudatetaan Kirkkolain 17 luvun pykälää 4
4 §
Hautaamisjärjestys
Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.
Hautapaikan haltijuudesta säädetään Kirkkolain 17 luvun 3 Pykälässä seuraavaa
” Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.
”
Vuonna 2004 KHO käsitteli hautapaikan haltijuuteen liittyvää erimielisyyttä.
KHO nojasi päätöksessään erityisesti kaikkien asianomaisten kuulemiseen hautapaikan haltijuutta päätettäessä. Jos siis haltijuus tahdotaan vaihtaa tulee lähtökohtaisesti kuulla jokaista hautapaikan haltijaksi oikeutettua henkilöä.
Kuulemisen tulisi olla mahdollisimman laaja ja kuulemisessa tulee myös huomioida muut osapuolet mikäli kuulemisessa voisi ilmaantua muita näkökulmia puoltavia seikkoja.
HUOM!
Hautapaikan haltijoiden vaihtamisesta otathan aina yhteyttä seurakuntaasi.
Voiko sukulaiseni estää minua tulemasta haudatuksi hautapaikkaan ?
HUOM! Seuraava on yleisesimerkki. Jokainen tapaus on yksilöllinen siis jos sinulla herää kysyttävää hautapaikka asiaa otatha yhteyttä seurakuntaan ensisijaisesti.
Oikeudesta tulla haudatuksi hautapaikkaan säädetään kirkkolain 17 luvun 4 Pykälässä seuraavaa:
4 § (30.12.2003/1274)
Hautaamisjärjestys
Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.
Kirkkolain 17 luvun 3§: 2 mometti määrittelee, että siitä keitä hautaa voidaa haudata tulee sopia hautapaikkaa luovutettaessa. Tälläisiä sopimuksia on kuitenkin harvoin olemassa. Yleisimmin siis noudatetaa edellä korostettua lain kohtaa.
Jos henkilöllä on oikeus tulla haudatuksi hautapaikkaan ja sukulainen asiaa vastustaa hänen tulee viedä asia hautaustoimilain 23§:n mukaan ”Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.”
Elän liitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Vaikuttaako tämä aikanaan hautaamiseemme mitenkään ?
Kirkkolain luku 17 joka käsittelee hautaustoimea ei erittele haudattava puolison sukupuolta. Näin ollen samaa sukupuolta olevilla avioliitossa olevilla henkilöillä yhtäläinen oikeus tulla haudatuksi hautaan kirkkolain nojalla.
Viereisen hautapaikan haltija istutti haudalleen kauhean kokoisen purennan, joka peittää kohta oman hautakiven. Miksei seurakunta hoida tälläistä hautapaikkoja?
Kirkkolain 17 luvun nojalla hautapaikan hoito kuuluu hautapaikan omaisille.
On hyvin ymmärrettävää, että tilanne herättää kysymyksiä. Molempien hautausmaiden käyttöohjesäännöissä on mainittuna, että haudalle ei saa istuttaa puita tai pensaita. Perennoja tämä sääntö ei kiellä.
Hautapaikan hoito kuuluu haudan omaisille. Seurakunta vastaa ainoastaan hoitosopimuksen nojalla hoidetuista hautapaikoista. Jokaisella on oikeus poistaa haudallensa leviävät kasvit hautapaikalta. Seurakunta voi ääritapauksessa kuuluttaa hautapaikan hoitamattomuuden perusteella, jos katsotaan että hautapaikan hoito on oleellisesti laiminlyöty.
