Hautaustoimen säädöksiä osa 2

Julkisen keskustelun perusteella uskaltaisin kaapata jälleen pari aihetta koskien hautaustoimen lainsäädäntöä ja perusteita. Kaikki alla olevat kysymykset ovat tulleet omaisilta. Jos sinulta herää kysymyksiä aiheesta voit esittää niitä sähköpostin tai facebookin kautta.

Jälleen ensi sana: En ole lainoppinut ja seuraavat tulkinnat ovat puhtaasti omiani. Tulkinnat eivät edusta seurakunnan tai kirkon virallista näkökantaa. Suoria johtopäätöksiä ei voida vetää koskien jokaista hautapaikkaa. Jos epäilet tilannetta omalla sukuhaudallasi, otathan ensisijaisesti yhteyttä seurakuntapuutarhuriin.

Lue siis teksti kriittisesti, mutta toivottavasti teksti antaa pohjaa asialle. Ohjeet perustuvat julkisiin asiakirjoihin, opastuksiin ja ohjeistuksiin. Jos kaipaat jostain kohdasta lisätietoa voit laittaa viestiä osoitteeseen petri.solja(at)evl.fi tai ottaa yhteyttä puhelimitse 050-5443531

En kuulu kirkkoon. Voinko tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle ?

Seurakuntien tulee hautaustoimilain luvun 2 pykälän 4 mukaan tarjota hautapaikka kaikille seurakunnan alueella asujille. Jos seurakunnan / paikkakunnan / kaupungin alueella on useampia hautausmaita voidaan esim. Toisella hautausmaalla rajoittaa uusien hautapaikkojen luovuttamista hautausmaan käyttöohjesäännössä. Käytäntöä perustellaan usein hautapaikkojen rajallisella määrällä.

Seurakunnan tulee osoittaa myös omaisten toiveesta hauta tunnustuksettomien hauta-alueelta. On kuitenkin huomioitavaa että seurakunnalla voi olla yhteinen tunnustuksettomien hauta-alue toisen seurakunnan kanssa, jopa toisella paikkakunnalla.

Olen seurakunnan jäsen. Tulenko haudatuksi halvemmalla ?

Lähtökohta on että et.

Seurakunnan hautaustoimi luokitellaan yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, jota rahoitetaan valtionavulla. Tällöin hautaustoimea koskevat yhdenvertaisuus säädökset, jonka perusteella ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan uskontonsa tai kirkkoon kuulumisen perusteella.

Hautaustoimilain 2 Luvun 4 Pykälän perusteella seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautapaikka paikkakunnalla asuneelle, jolloin kuitenkin ”ulkopaikkakuntalaisuus” on peruste korkeammille maksuille. Suositusten mukaan hintaero ei saa olla kohtuuton ja maksuissa tulisi suosia kaikille tasasuuruista maksua.

Kirkkovaltuuston päätösellä alkaen 1.1.2019 Lempäälän seurakunta on asettanut hautaustoimen hinnastoissa saman suuruiset maksut kaikille.

Haluan antaa omaisilleni tietoa omista hautajaisjärjestelyistäni. Mitä teen ?

Jos tälläinen keskustelun tarve herää on keskustelu syytä käydä rauhallisessa tilassa omien läheisten kanssa.

Keskustelun pohjalta henkilö voi täyttää asiakirjan ”hautajaisjärjestelyni”
http://shk.fi/wp-content/uploads/2014/01/hautausj.pdf
Asiakirja suositellaan annettavaksi omaisille ja ainakin oletettuille hautauksen järjestäville henkilöille.

Muistutuksena.
Hautausjärjestelyni asiakirja on juridisesti sitova, jonka sisällöstä hautausjärjestäjä ei saa poiketa.

Miten voin testamentata hautapaikan eteenpäin suvussani ?

Tämä on yksi usein kysyttyjä kysymyksiä. Yksinkertainen vastaus on et mitenkään.

Samaan lauseeseen mihin yhdistetään hautapaikan eteenpäin testamenttaaminen yhdistetään myös hautapaikan haltijuus. Hautapaikan haltija ei kuitenkaan ole hautapaikan omistaja vaan pikemminkin vastuuhenkilö hautapaikkaa koskevissa kysymyksissä.

Hautapaikasta tulisi lain mukaan tehdä sopimus hautapaikkaa luovutettaessa, kuka hautaan voidaan haudata. Muutoin haudatuissa noudatetaan Kirkkolain 17 luvun pykälää  4

4 §
Hautaamisjärjestys

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.


Hautapaikan haltijuudesta säädetään Kirkkolain 17 luvun 3 Pykälässä seuraavaa
” Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.
   ”

Vuonna 2004 KHO käsitteli hautapaikan haltijuuteen liittyvää erimielisyyttä.
KHO nojasi päätöksessään erityisesti kaikkien asianomaisten kuulemiseen hautapaikan haltijuutta päätettäessä. Jos siis haltijuus tahdotaan vaihtaa tulee lähtökohtaisesti kuulla jokaista hautapaikan haltijaksi oikeutettua henkilöä.

Kuulemisen tulisi olla mahdollisimman laaja ja kuulemisessa tulee myös huomioida muut osapuolet mikäli kuulemisessa voisi ilmaantua muita näkökulmia puoltavia seikkoja.

HUOM!
Hautapaikan haltijoiden vaihtamisesta otathan aina yhteyttä seurakuntaasi.

Voiko sukulaiseni estää minua tulemasta haudatuksi hautapaikkaan ?

HUOM! Seuraava on yleisesimerkki. Jokainen tapaus on yksilöllinen siis jos sinulla herää kysyttävää hautapaikka asiaa otatha yhteyttä seurakuntaan ensisijaisesti.

Oikeudesta tulla haudatuksi hautapaikkaan säädetään kirkkolain 17 luvun 4 Pykälässä seuraavaa:

4 § (30.12.2003/1274)
Hautaamisjärjestys
Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.

Kirkkolain 17 luvun 3§: 2 mometti määrittelee, että siitä keitä hautaa voidaa haudata tulee sopia hautapaikkaa luovutettaessa. Tälläisiä sopimuksia on kuitenkin harvoin olemassa. Yleisimmin siis noudatetaa edellä korostettua lain kohtaa.

Jos henkilöllä on oikeus tulla haudatuksi hautapaikkaan ja sukulainen asiaa vastustaa hänen tulee viedä asia hautaustoimilain 23§:n mukaan ”Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.”

Elän liitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Vaikuttaako tämä aikanaan hautaamiseemme mitenkään ?

Kirkkolain luku 17 joka käsittelee hautaustoimea ei erittele haudattava puolison sukupuolta. Näin ollen samaa sukupuolta olevilla avioliitossa olevilla henkilöillä yhtäläinen oikeus tulla haudatuksi hautaan kirkkolain nojalla.

Viereisen hautapaikan haltija istutti haudalleen kauhean kokoisen purennan, joka peittää kohta oman hautakiven. Miksei seurakunta hoida tälläistä hautapaikkoja?

Kirkkolain 17 luvun nojalla hautapaikan hoito kuuluu hautapaikan omaisille.
On hyvin ymmärrettävää, että tilanne herättää kysymyksiä. Molempien hautausmaiden käyttöohjesäännöissä on mainittuna, että haudalle ei saa istuttaa puita tai pensaita. Perennoja tämä sääntö ei kiellä.

Hautapaikan hoito kuuluu haudan omaisille. Seurakunta vastaa ainoastaan hoitosopimuksen nojalla hoidetuista hautapaikoista. Jokaisella on oikeus poistaa haudallensa leviävät kasvit hautapaikalta. Seurakunta voi ääritapauksessa kuuluttaa hautapaikan hoitamattomuuden perusteella, jos katsotaan että hautapaikan hoito on oleellisesti laiminlyöty.

Seurakunta ja ympäristö

IPCC:n julkaiseman ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia käsittelevän raportin myötä nostaisin jälleen esille hieman ympäristökysymyksiä. Tällä kertaa vaaliteemojen kunniaksi nostaisin muutaman mielipiteen eri ehdokkaiden antamista vastauksista koskien koskien seurakuntien ympäristödiplomia ja ympäristöasioita.

Ehdokkaiden vastaukset on koottu satunnaisesti Tampereen ympärysseurakuntien ehdokkaiden vastauksista. Vastauksia on muutettu, jotta alkuperäinen kirjoittaja ei selviäisi (ainakaan ilman isoa salapoliisityötä)

Seuraavaksi muutamia yleisimpiä argumentteja ja niihin omia henkilökohtaisia mielipiteitäni.

Huom!
Seuraavat vastineeni käsittelevät Lempäälän seurakunnan toimintatapoja.

”Seurakunnan kiinteistöissä tulisi siirtyä kotimaiseen uusiutuvaan energiaan”

Seurakunnan omistuskiinteistöjen energian lähteet kartoitettiin osana seurakunnan ympäristödiplomi työtä 2015-2016 tuolloin seurakunnan kaikkiin kiinteistöihin sähkö oli kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Nykytilannetta ei ole varmistettu. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöiden ja taloyhtiöiden nykytilanne ei ole selvillä.

”Seurakunnan ympäristödiplomi on vain paperia ja turhaa kokoustamista”

Yleinen keskustelun aihe. Seurakunnan ympäristödiplomi on kirkon oma ympäristösertifikaatti. Vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi joutsen merkki.

Ympäristösertifikaatin määritelmä:
riippumattoman toimijan myöntämä tunnustus siitä, että yhteisön ympäristöjärjestelmän tai ympäristöohjelman mukainen toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä

Seurakunnan ympäristödiplomin auditoi aina ulkopuolinen henkilö, joka raportoi paikalliselle tuomiokapitulille. Tuomiokapituli lähettää päätöksen kirkkohallitukselle ja seurakunnan hyväksytyn ympäristödiplomin allekirjoittaa aina arkkipiispa.
Prosessi on osin pitkällinen, mutta prosessista on tahdottu tarkoituksella muovata sellainen, että ympäristödiplomi on kaikkea muuta kuin paperi pöydällä tai viraston seinällä.

”Ilmastonmuutos ei kuulu seurakunnille vaan muille toimijoille”

Myös perinteinen kommentointi. Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan suurin yksittäinen syy pakolaisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Kirkko ei voi nojata vain toivoon paremmasta tulevaisuudesta painamalla pään pensaaseen vaan toimia suunnan näyttäjänä. Seurakuntien tulee olla esimerkki ihmisille ja opettaa myös tuleville sukupolville, että meidän velvollisuutemme on huolehtia toisistamme yhteisönä ja myös koko luomakunnasta.

”Seurakunta voi toimia ympäristötietoisesti…”

Seurakunta toimii jo nyt ympäristötietoisesti. Mm. Seurakunnan hautaustoimi  on yksi Pirkanmaan alueen ympäristöystävällisimmin toimivista. Seurakunnan sähkökäyttöisten puutarhakoneiden osuus on nyt jo 50 % ja suuremman prosentin esteenä on, että sähkökäyttöisiä ammattikoneita ei ole enempää meidän tarpeisiimme.

Seurakunnan kiinteistöjen tuotteiden ja jätteiden kierrätysaste ja uusiokäyttöaste on niin korkea ettei sitä voinut katsoa edes parannettavaksi asiaksi seurakunnan jätehuoltosuunnitelmissa.

Tässä vain siis osa koko kokonaisuudesta.

”Ympäristödiplomin sijaan voidaan lajitella enemmän”

Seurakuntien ympäristödiplomi käsittää seurakunnassa kaiken jätehuollosta, siivoukseen, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja myös messuihin, rippikouluihin ja päivittäiseen toimintaan. Jätteiden lajittelu on yksi todella pieni osa kokonaisuutta.

”Ympäristöasioilla ei ole vaikutusta työntekoon”

Vaihtamalla työkoneita akkukäyttöisiin tai puhtaampiin polttoaineisiin lisätään työntekijöiden työturvallisuutta ja työmukavuutta. Tätä kautta rahallinen panostus saadaan suoraan takaisin kasvaneena työtehokkuutena.

Siivouskemikaalien vähentäminen vaikuttaa tutkitusti suoraan työturvallisuuteen ja siistijöiden poissaoloihin ja työssäjaksamiseen.

Ja listaahan toki voi jatkaa

Voin hyvin suurella ylpeydellä myös sanoa, että seurakuntamme hengellisen työn työntekijätkin ovat ympäristöasioiden suhteen hyvin edellä aikaa ja myös tietoisia niiden tärkeydestä.

Ympäristödiplomin tärkeimpiä työkaluja ovat seurakunnan ympäristökasvatus joka opettaa meitä kunnioittamaan luomakuntaa kokonaisuutena ja siitä kuinka voi olla yhtä jumalan kanssa jokaisella hiljaisella askeleella ihan oman lähimetsänkin siimeksessä.

Ja miksi tätä ei kannattaisi ? Meillä kun on velvollisuus huolehtia koko luomakunnastamme.

Hautaustoimen lainsäädäntöä

 

Nyt siirrytään hieman raskaaseen aiheeseen, mihin kuitenkin ollut selvä kysyntä hautausmaallakävijöiden joukossa.

 

Seuraavaksi:

 

Seuraavat näkökannat edustavat omiani. Lain tulkitseminen perustuu henkilöhaastatteluihin / lakiin ja oikeustoimitapauksiin. Jos olet vastaavassa tilanteessa oman seurakuntasi kohdalla konsultoithan asiasta ensisijaisesti paikallisen seurakuntasi vastaavaa viranhaltijaa. 

 

Ennakkoilmoituksen jälkeen voidaan jatkaa.

 

Millainen hautapaikka on asianmukaisesti hoidettu ja mikä on seurakunnan hoitosopimusten vaadittava hoitotaso ?

 

Tämä on kesäaikana yksi yleisimmin kuultuja kysymyksiä. 

 

Hautainhoidon taso määritellään kirkkolain 17 luvun 5§:ssä ”Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella.”

 

Nyt edellä huomaa erityisesti korostettu kohta. 

 

Kun laki määrittelee hoidon hyvinkin väljästi jää tulkintavara pitkälti vastaavalla viranhaltijalle. Tämä koskee yhtälailla hautaa mikä on seurakunnan hoidossa tai omaisten omassa hoidossa. 

 

Mikäli omaisten hoidossa oleva hautapaikka kuulutetaan hoitamattomuuden perusteella niistä kerätään kuvallinen tieto päätöksentekoa varten ja päätöksenteon tueksi.

 

Lopulta hoito on hyvin pitkälti näkemys kysymyksiä. 

 

Halutessansa hautapaikan omaisella on mahdollisuus seurakunnankin hoitotaso ja maksuvastaavuus kyseenalaistaa kirkkoneuvostolle 

 

Kirkkolaki 17 luku 6 §

 

”6 § Erimielisyyden ratkaiseminen 

 

Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyyden hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta, siitä, keitä hautaan voidaan haudata, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei toisin ole säädetty. ”

 

Seurakunnan hoidossa olevan hautapaikan hoitotason erimielisyyden ratkaiseminen on kuitenkin problemaattista. Seurakunnan hautainhoidon maksaminen on vapaaehtoista jolloin tyytymätön voi hakea sopimuksen irtisanomista ja maksun korvaamista. 

 

Omainen kuitenkin voi saattaa asian kirkkoneuvostolle siten, että kyseenalaistaa seurakunnan hoidon tason yleisellä tasolla ja kokonaisuutena. 

 

Mikä on hautapaikan haltijan rooli ?

 

Monesti hautapaikan haltijan rooli käsitetään väärin. Yleinen käsitys hautapaikan haltijasta on haudan omistaja. Hautapaikan haltija on kuitenkin pikemminkin haudan vastuuhenkilö.

 

Haudan haltijan velvollisuudet on lueteltu pääasiallisesti kirkkolain 17 luvun 3 §:ssä

 

”Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään. 

 

Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa.”

 

Hautaoikeuden haltija päättää tietyiltä osin keitä hautaan voidaan haudata Kirkkolain 17 luvun 4§:n mukaisesti.

 

4 § 

 

Hautaamisjärjestys 

 

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy. 

 

Miten saan hautapaikan varattua ennakkoon ?

 

Hautaustoimen viranhaltija voi myöntää hautapaikan vain kuoleman tapauksen yhteydessä. Ennakkoon hautapaikkaa voi hakea kattavilla perusteluilla seurakunnan Kirkkoneuvostolta.

 

Hautausmaan puu kallistaa hautakiveämme. Maksaako seurakunta kiven oikaisun ? / Kaadetaanko puu ?

 

Lähtökohtana on että ”luonnollisista” syistä johtuva kiven kallistuma on omaisen kustannettava. Tuolloin puiden juuristo tulee poistaa pohjakiven alta parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

 

Seurakunta oikaisee hautamuistomerkin mikäli:

 

• Hautakivi on palkkialueella
   

   
• Hautakivi on kallistunut / kaatunut seurakunnan toiminnan seurauksena (työkone vahinko / maanrakennustyöt etc.)
  
  

• Hautakivi on kallistunut viereisen arkkuhautauksen seuraamuksena. Seurakuntapuutarhuri arvioi oikaisut tapauskohtaisesti.

 

Miten saan hautapaikan kirkon läheltä ?

Seurakunta luovuttaa tiettyjen ehtojen täyttyessä hautapaikan Kirkkohautausmaalta. Seurakunnalla ei ole velvollisuutta luovuttaa hautapaikkaa omaisen tahtomasta paikasta. Hautapaikka luovutetaan viranhaltijan parhaaksi katsomalta paikalta jossa ensisijaisesti huomioidaan hautapaikan saavutettavuus.

Olen erimielinen päätöksestä. Minne voin edetä ja miten?

Vaikkakin viranhaltijan ratkaisuvalta on laaja ei se kuitenkaan ole viimeinen. Halutessansa omaisen on mahdollista viedä asia kirkkoneuvoston käsiteltäväksi kirkkolain 17 luvun 6§:n mukaisesti.

Kiitos ja myöhemmin lisää

 

 

Yleisiä kysymyksiä

Yleisesti kysyttyjä kysymyksiä hautaustoimesta

Miksi sankarihautausmaalle hankittiin lyhdyt ja kuka niitä saa käyttää ?

Seurakunta hankki lyhdyt sankarihautausmaalle Suomi 100 juhlan kunniaksi. Kuitenkin positiivisen palautteen vuoksi lyhdyt otetaan vakituiseksi osaksi sankarihautausmaata. Lyhdyt asennetaan sykysllä sankarihaudalle ja poistetaan keväällä kesän ajaksi.

Onko seurakunnalla tarjota talveksi kanervien istutusta tai havutusta ?

Ei seurakunnan hautainhoitopalvelut rajoittuvat kesäkauteen. Syksy ja talviajan hautainhoidossa voi ottaa yhteyttä ylksityisiin palvelun tuottajiin.

Onko haudalle otettava seurakunnan hautainhoitosopimus ?

Ei ole. Seurakunnan tarjoamat hautainhoitopalvelut perustuvat kirkkolain 17 lukuun

5 § 

Haudan hoito 

Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. 

Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastatakseen haudan hoitovelvollisuudesta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan 

Hoitosopimuksilla omaiset siirtävät 5 §:n mukaiset hoitovelvoitteet seurakunnalle. 

Hautapaikan hoito on lakisääteinen tehtävä.

Voiko uurnan haudata talvella ?

Uurnan hautaaminen ja tuhkan sirottelu seurakunnan Muistolehtoon, Metsähautausmaahan, Pienoismuistolehtoon ja Uurna sukuhauta-alueelle tapahtuu ainoastaan sulan maan aikaan.

Muihin sukuhautapaikkoihin uurna voidaan haudata vuoden ajasta riippumatta. Talviaikana seurakunta käyttää haudoilla sulattimia.

Voiko hautakiviä entisöidä talvella ?

Voi.

Usein kesäaika on kiireistä aikaa hautakivialan yrityksille. Entisöinti voi olla talvella jopa kannattavampaa tilaajan kannalta. Hautakiviin liittyvissä entisöinneissä ensisijaisen avun antavat alan yritykset.

Voiko hautakiven toimittaa haudalle talvella ?

Kyllä 

Paitsi:

• Peruskunnostamattomille arkkuhautapaikoille. 
• Mikäli pohjakivi on kallistunut hautakiven tuonti on ehdottomasti kielletty ennen sulan maan aikaa ja pohjakiven oikaisua.

Määrääkö seurakunt kukat haudoille ?

Ei. Hautausmaan käyttöohjesääntö kuitenkin kieltää puiden ja pensaiden istutuksen hautapaikalle. Istutuksessa edellytetään kuitenkin, että kukille varattu istutusaukko on haudan edessä ja sitä ei levennetä tai pidennetä hauta-aluelle. Leveämmät istutukset haittaavat hautausmaan ja hautapaikan yleishoitoa. 

Kesä on jo aika lämpimänä ja seurakunta ei ole istuttanut kukkia hoitohaudoille ?

Riippumatta säätilasta seurakunnan kesäkukkien istutus alkaa kaksi viikkoa ennen juhannusta. Aikatauluun ei tehdä vuosittaisia poikkeuksia vaan ajankohdasta pidetään kiinni. 

Haluan suuremman hautakiven hautapaikalle kuin säännöt sallivat. Mitä teen ?

Viranhaltijan päätösvallassa on myöntää mittojen mukainen muistomerkki. Mitoista poikkeavaa muistomerkkiä tulee hakea seurakunnan kirkkoneuvostolta. Hakemus perusteluineen tulee lähettää seurakunnan osoitteeseen ja osoittaa hakemus Kirkkoneuvostolle. 

Istutan itse kukat ja haluan. Saako seurakunnalta multaa haudalle?

Valitettavasti ei. Seurakunnan multa hankitaan hautainhoitorahaston varoilla ja maksutuotoilla eikä yleisillä varoilla. 

Kukkamulta siis tulee tuoda itse mukana

Milloin kasteluvedet laitetaan päälle ja pois hautausmaalla ?

Kasteluvedet laitetaan päälle pääsääntöisesti äitienpäivää edeltävällä viikolla, jos ongelmia ei ilmaannu. Vuosittain hautausmailla joudutaan tekemään korjauksia putkirikkojen ja putkien jäätymisten vuoksi. Äitienpäivä on siis viittellinen tavoitepäivämäärä. Suosittelemme äitienpäivänä aina varautumaan omalla kasteluvedellä, mikäli tuotte kukkia hautapaikalle.