Tulisiks duuniin

Aika hakea töihin kesäksi Lempäälän seurakunnan hautausmaille

Lempäälän seurakunta hakee hautausmaille kausityöntekijöitä 4-6 kuukauden mittaisiin työsuhteisiin ja kesätyöntekijöitä erimittaisiin työsuhteisiin koulujen kesäloman aikana. Kausityöntekijän tehtäviin kuuluvat hauta- ja puistoalueiden hoito- ja kunnossapitotyöt.

Alan koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä katsotaan eduksi.

Ruohonleikkaajan tehtäviin kuuluvat hautausmaa-alueiden nurmialueiden hoito seurakunnan työkoneilla, sekä muut työnantajan määräämät työt. Alan koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä katsotaan eduksi.

Kesätyöntekijän tehtäviin kuuluvat hauta- ja puistoalueiden hoito- ja kunnossapitotyöt. Kesätyöntekijän on oltava 16 vuotta täyttänyt.


Kirjalliset hakemukset lähetetään postitse viimeistään 22. helmikuuta kello 12 mennessä osoitteeseen Lempäälän seurakunta, PL 40, 37501 Lempäälä. Kuoreen merkintä "Hautausmaan kausityöntekijä 2019" tai "Hautausmaan kesätyöntekijä 2019".
Hakemuksia saa lähettää sähköisesti liitteineen osoitteeseen petri.solja[at-merkki]evl.fi Hakulomakkeita saa kirkkoherranvirastosta (os. Kirkkopolku 1) tai seurakunnan verkkosivuilta http://www.lempaalanseurakunta.fi/

Lisätietoja antavat: seurakuntapuutarhuri Petri Solja p. 050 544 353, sp. petri.solja[at-merkki]evl.fi Sen sijaan tartun hieman työpaikasta esille nousseisiin kysymyksiin

Haluaisin työn osa-aikaisena?
Tämä ei ole mahdollista. Työ on koko päiväinen ja osa-aikaisuus ei ole mahdollista.

Minulla ei ole alan koulutusta...
Ei haittaa lainkaan. Alan koulutus ja työkokemus katsotaan eduksi, joten koulutus ei ole pakollinen.

Kannattaako hakea, koska suositte paikkakuntalaisia ?
Rekrytointia koskevan lainsäädännön mukaan paikkakunnan perusteella hakijoita ei saa asettaa eri arvoiseen asemaan. Tällä  ei siis ole vaikutusta asiaan.

En kuulu kirkkoon
Kirkkolain ja rekrytointia säätelevien lakien nojalla kirkkoon kuulumista ei edellytetä eikä edes voida edellyttää hautausmaa työssä. Hautausmaalla on työskennellyt kirkkoon kuuluvia, ortodokseja kuten myös kirkkoon kuulumattomia.

Miksei seurakuntaan pääse työhön alle 16 vuotias ?
Yksi yleisimmistä kysymyksistä. Alle 16 vuotias ei saa tehdä mm. täyttä työpäivää ja alle 16 vuotiaan työtä on rajoitettu työturvallisuuden nojalla. Tällöin rekrytoinnissa on katsottu 16 vuoden ikäraja vaadittavaksi.

Päivittelen blogia sitä mukaan kun kysymyksiä tulee lisää.

Asiaa hautamuistomerkeistä

Taas pääsi kirjoittamaan pitkästä aikaa. 

Mietin millä teemalla joulukuu olisi syytä aloittaa ja yksi vuoden aikana kysymyksiä herättänyt asia ovat hautamuistomerkit joten hieman syventävää tietoa niistä.

Ja ensi alkuunsa tarkennus. Teksti on kirjoitettu nykyisten tietojeni valossa. En ole lainoppinut henkilö joten säännöksissä saattaa löytyä virheellisiä kohtia. 

Kuka valitsee hautakiven hautapaikalle ja kuka päättää hautakiven kunnossapidosta ?

Hautakiven hautapaikalle valitsee ja kunnossapidosta päättää kirkkolain ja hautaustoimilain mukaisesti haudan haltija. Jos haltijaa ei ole asianomaiset omaiset päättävät hankinnasta ja muutoksista yhdessä. Seurakunta suosittelee, että aina kaikista muutoksista olisi syytä keskustella kaikkien omaisten kanssa yhteisesti. 

Seurakunta siirsi hautakivemme pois haudalta. Miksi ?

Tähän voi olla muutamia syitä, jossa alla listattuna yleisimmät

Hautakivi on siirretty läheiseen hautaan tulevan hautauksen vuoksi.

Seurakunnalla on oikeus siirtää hautauksen kannalta tarvittavaksi katsottu hautamuistomerkit pois hautapaikoilta, jotka katsotaan olevan hautauksen tai hautapaikan avauksen esteenä. 

Seurakunnalla on velvollisuus palauttaa hautamuistomerkit takaisin haudoille ja korvata mahdolliset vauriot hautamuistomerkissä. Seurakunta myös oikaisee kohtuulliseksi katsotuissa ajassa hautauksen vuoksi kallistuneet hautakivet. Tämä katsotaan tapauskohtaisesti.

Hautamuistomerkki on ollut vaarallisesti kallellaan

Seurakunnalla on oikeus poistaa hautamuistomerkki haudalta, jos hautamuistomerkin katsotaan kallistuneen vaarallisesti hautapaikalla.

Muut syyt

Kuluneen vuoden aikana olemme joutuneet siirtämään muistomerkin myös esimerkiksi vaurioitumisen vuoksi ja puun kaadon alta.

Koska syyt voivat aina olla yksilötapauksia niin aina on syytä ottaa asiasta yhteyttä seurakuntaan.

Hautakivi on kallistunut mitä tehdä ? Ja kuka tämän korvaa ?

Pääsääntönä on, että kallistumisesta aiheutuvat kulut maksavat haudan haltija / haudan omaiset. 

Ainoa tilanne milloin seurakunta korvaa kiven oikeisun on mikäli kallistuma on aiheutunut seurakunnan toiminnan seurauksena. Tämän arvioi aina ensisijaisesti seurakunta. 

Mm. Maan routimisesta tai puiden juurista aiheutunut kiven vinouma on luonnollinen ja ei kuulu seurakunnan toiminnasta aiheutuvan korvausvelvollisuuden piiriin.

Hautakivi kaatui hautakivemme päälle ja kivemme vaurioitui. Mitä teemme ?

Tällöin korvausvelvollisuus on hautakiven, joka kaatui ja aiheutti vahingon haudan haltijalla ja omaisilla.

Hautapaikan haltija vastaa Kirkkolain 17 luvun pykälän 5 perusteella hautapaikan hoitamisesta.

” 5 § (30.12.2003/1274) Haudan hoito

Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija.”

Hautaoikeuden haltija myös vastaa hautapaikan muistomerkistä Hautaustoimilain luvun 5 pykälän 14 mukaisesti.

”14 § Hautamuistomerkit

Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä.”

Milloin haltijaa ei ole nimettynä omaisten katsotaan olevan vastuussa asiasta.

Jos hauta, minkä hauta kivi vaurion aiheutti on palautunut seurakunnalle, on seurakunta korvausvelvollinen tilanteessa. 

Miksi seurakunta merkitsee kivet niin törkeällä tavalla maastossa. Miksei seurakunta vain ilmoita omaisille asiasta puhelimitse ?

Huomautus kiven kallistumisesta hautapaikalla on osa seurakunnan valvontavellisuuden noudattamista. Merkki hautapaikalla on paitsi viesti omaiselle on se myös merkki muille hautausmaalla kävijöille, että hautakivi on vaarallinen. 

Turvallisuusohjeiden mukaan hautakivi tulisi eristää / merkitä siten, että mahdollinen kaatuminen ei aiheuttaisi vahinkoa hautausmaalla.

Alla oleva kuva Lempäälän seurakunnan merkintätapa maastossa. Keskimmäinen hautakivi, joka on palautunut seurakunnalle ja kivi poistettu.

Alla oleva kuva on sääntöjen mukainen merkintätapa Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalta.

Kesäkukista

Seuraavaksi kirjoittelen muutaman sanan hoitokauden alkajaisiksi kesäkukista ja perennoista.

Kesäkukkia parempi vaihtoehto olisivat aina haudoille perennat. Perennat ovat pitkäikäisiä, vaativat pari vuotta aktiivisempaa hoitoa, mutta ovat lopulta helppo hoitoisempia kuin kesäkukat. Vanhaan kasvilistaukseen voit tutustua myös http://srkpuutarhuri.blogspot.com/2016/07/muutama-sana-kukkasista.html täältä. Nyt hieman täydennetään listaa muutamalla uudella tulokkaalla.

PERENNAT

SÄRKYNYT SYDÄN

Puolivarjossa ja auringossa viihtyvä särkynyt sydän on kauniin kukintonsa vuoksi suosittu perenna hautausmailla. Hautapaikoilla usein nähty kevätpikkusydän jää kasvustoltaan hieman pienemmäksi ja on näin hautapaikoille sopivampi vaihtoehto.

Hallan arka ja erityisesti talvi, jolloin lämpimät säät yllättävät ennen pakkasia on särkyneelle sydämmelle huono.

VERIKURJENPOLVI

Kuva: www.luontoportti.com

Erittäin kauan kukkiva ja hyvin kestävä verikurjenpolvi kasvaa luonnonvaraisena maassamme kedoilla ja kallioiden koloissa. Pitkät, rennot versot peittävät tehokkaasti maanpinnan. kapealiuskaisesta lehdistöstä tulee syksyllä kauniin tummanpunainen.

Korkeus: 20–30 cm. Korkeus riippuu paljon lajikkeesta.
Kasvutapa: Maanmyötäinen tai koheneva riippuen kasvikannasta ja kasvupaikan olosuhteista.
Kukinta: Kesä–elokuu. Kukat ovat punavioletit, vaaleanpunaiset tai valkoiset.
Kasvupaikka: Aurinko, kuiva–tuore, vähäravinteinen.
Taimiväli: 35 cm.

JALOANGERVO

Kuva www.puutarhanlumo.blogspot.com

Jaloangervot ovat kestäviä ryhmäperennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia paikkoja. Ne ovatkin kotoisin Itä-Aasian ja itäisen Pohjois-Amerikan valoisista metsistä ja kosteilta ruohikoilta. Jaloangervot menestyvät myös auringon paisteessa, kun hyvälaatuista kasvualustaa on riittävästi. Lähellä ei saisi kasvaa metsävaahteran ja koivujen kaltaisia vahvajuurisia puita. Happamuutta sietävinä jaloangervot viihtyvät alppiruusujen, atsaleojen ja hortensioiden seurassa.
Jaloangervot jaetaan useaan lajikeryhmään. Varhaisimmat lajikkeet kukkivat heinäkuun alkupuolella, myöhäisimmät syyskuussa. Jaloangervot ovat melko hyviä perhoskasveja; ne houkuttavat mm. neitoperhosia. Miedosti tuoksuvat kukinnot jäävät kuihduttuaan talventörröttäjiksi. Jaloangervojen tasaiset lehtimättäät leviävät hillitysti. Keväthalla voi vahingoittaa vastaistutettujen jaloangervojen lehtiä. Myöhään loppukeväällä puhkeavasta lehdistöstä voi päätellä kukkien sävyn: mitä tummemman punaiset lehdet, sitä purppuraisemmat kukat.

KOMEA MAKSARUOHO

Pystykasvuiset, korkeahkot maksaruohot kukkivat keskikesästä pitkälle syksyyn. Litteät ja kymmenisen senttiä leveät kukinnot houkuttelevat perhosia ja kimalaisia mettä imemään. Pientä pakkasta kestävät kukat voi kuivata maljakkoon. Mätäsmäinen kasvusto ei leviä koskaan liikaa. Kasvualustan tulee olla 20–40 cm syvä ja hyvin vettä läpäisevä.

Komeamaksaruohot (höstkärleksört) ovat isojen maksaruoholajien risteymiä. Yksi uudemmista lajikkeista on ’Matrona’, jolla on hyvin rotevat maksanpunaiset versot ja vaaleanroosat kukinnot. Komeamaksaruoho ’Herbstfreude’  (kuvassa) on koristeellinen koko kesän vaaleansinivihreine versoineen. Sen suuret kukinnot ehtivät kehittyä vaaleanpunavihreistä tummanpunaisiksi vain Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa kannattaakin istuttaa syysmaksaruohon (Sedum spectabile, kinesisk kärleksört) lajikkeita, kuten liilanpunakukkainen ’Brilliant’ tai punaversoista hurmemaksaruohoa (Sedum ’Common Red’).

Korkeus: 30–50 cm.
Kasvutapa: Pystyversoiset, selvärajaiset, pallomaiset mättäät leviävät hillitysti.
Kukinta: Keskikesästä syystalveen. Isokokoinen kukinto on liilanpunainen tai valkoinen.
Kasvupaikka: Aurinkoinen, kuivahko, keskiravinteinen, läpäisevä.
Taimiväli: 35 cm.

KUUNLILJA

Kuunlilja lajikkeita löytyy kuluttajakaupoista useita kymmeniä. Yleisimmät lempäälän hautausmailla olevat lajit ovat kirjokuunlilja ja hopeakuunlilja. Kuunliljoilla on runsas kasvusto ja kasvi kukkii riippuen lajista kesän ja syksyn välisenä aikana.

Kuunliljan voi alasleikata vuosittain syksyllä niin kasvusto pysyy kurissa. Kuunliljat on syytä jakaa n. 3 - 5 vuoden välein, että istutus pysyy siistinä.

NIITTYSINILATVA

KORKEUS: 30-40 cm

KUKINTA-AIKA: touko-kesäkuu

KASVUPAIKKA: aurinkoinen, puolivarjoinen

TALVENKESTÄVYYS: kestävä

KUKAN VÄRI: sininen, valkoinen

KASVUALUSTA: tuore, multava

ISTUTUSVÄLI: 25-30 cm

Niittysinilatva on helppohoitoinen ja kestävä perenna. Se sopii hyvin esim. kivikkoon ja perennapenkkien reunuksiin. Leviää melko helposti.

KESÄKUKAT

MAISEMABEGONIA

Kokonsa puolesta nimen saanut maisemabegonia on yleinen laji hautapaikoilla. Näyttävä kukkija joka on helppo hoitaa. Miinus puolena on kyllä juurikin koko. Viimeistään hyvänä heinäkuuna maisemabegonia peittää suuremmankin hautakiven taaksensa ja tämän vuoksi soveltuisikin parhaiten vain suurempien hautakivien eteen istutettavaksi.

Kukinto vastaavanlainen kuin annansilmällä, mutta kookkaampi. Helppo hoitaa, mutta osaltaan altis säämuutoksille. Laji kärsii runsaasti kylmistä säistä

VERENPISARA (Fuchsia)

 Fuchsia suvun lajikkeita ja valikoimaa on taimistoilla ja kukkakaupoilla todella runsaasti ja yleensä takuuvarma valinta hautapaikoille. Ennen valintaa kannattaa varmistaa kasvin korkeus. Verenpisara voi kasvaa yli 50 cm korkeaksi ja erityisesti hautapaikoilla tahtavat nimet peittyä kasvien taakse.

AURINKOLIISA

Uuden Guinean liisa on ollut seurakunnan vakituisessa käytössä monta vuotta. Sun Patiens Aurinkoliisa on hiljalleen korvaamassa perinteisiä Sateenkaaripalsami lajikkeita (Uuden Guineanliisa) ja runsaan kukintonsa ja positiivisen palautteen vuoksi ovat nyt pysyvä osa seurakunnankin kasvivalikoimia.

KYYNELVERENPISARA

Kyynelverenpisara - Fuchsia Triphylla ryhmä Hidaskasvuinen kyynelverenpisara pitää tasaisesta kosteudesta. Verenpisaraa lannoitetaan säännöllisesti. Kyynelverenpisaran voi talvettaa, jos sille löytyy sopiva, 10 – 15 -asteinen ja valoisa lepopaikka. Kyynelverenpisara on helppohoitoinen ja varsin yleinen hautausmaa kukka, joka pysyy hyvänä pitkälle syksyyn saakka.

RAUTAYRTTI

Riippaverbenan eli rautayrtin kasvutapa voi olla lajikkeen mukaan riippuva, pystykasvuinen tai pensastava. Kasvin korkeus ja versojen pituus vaihtelevat 20-80cm välillä. Kukan väri voi olla punainen, vaaleanpunainen, tumman- tai vaaleanvioletti, aprikoosi, kermanvalkoinen tai puhtaanvalkoinen. Riippaverbena kukkii runsaasti kesäkuusta pakkasiin asti. Lehdet ovat hammaslaitaiset, harmaanvihreät tai vihreät. Riippaverbena on aurinkoisen kasvupaikan kukka. Se menestyy paahteisella paikalla ja kohtalaisesti puolivarjossa. Varjossa se ei jaksa kukkia. Riippaverbena kestää kohtalaista tuulta ja sadetta.

MITÄ TARKISTAA ENNEN KUIN ISTUTAT ?

Jos olet epävarma, että saatko istuttaa kasvia haudalle voit aina varmistaa asian seurakunnan hautaustoimelta.

ONGELMATILANTEITA ?

Isututusallas kuivuu

Aina riittävä kastelu ei takaa kukkien menestymistä vaan kuivuus voi johtua myös muista asioista.
Maa on liian tiivis
Jos kukkien istutuspohja on kivikkoinen, savinen

Istutus allas hukkuu veteen  

Jos tuntuu että istutusallas hukkuu veteen se on syytä ajoittain nostaa ylös ja tarkistaa että puiden tai pensaiden juuret eivät tuki vesireikiä altaan pohjalla.

Puut ja pensaat

Puiden ja pensaiden istutus ei ole lähtökohtaisesti sallittua ja hautausmaan ylläpitäjällä on oikeus poistaa hautapaikoille istutetut puut ja pensaat ilman erillistä ilmoitusta.

Ilmastosta

En ole se kaikkein luontoystävällisin persoona. Rakastan luontoa, rakastan eläimiä. Jaksan ihmetellä miksi 200 siemenestä kasvaa täysin samanlainen kukka. Jaksan ihmetellä miten koppakuoriainen jo on mitä ihmeellisin hienomekaaninen olento. Jaksan ihmetellä kuinka jokaisella pienimmälläkin eliöllä on oma paikkansa tässä maailmassa. Silti yhä ajan autollani. Syön lihaa (yritän vähentää tätä parhaani mukaan), kierrättämiseni voisi aina olla parempaakin. 7 vuotias tyttäreni muistuttaa minua kierrätyksen tärkeydestä ja 8-vuotias poikani jaksais illat pitkät kertoa avaruuden ihmeellisyydestä. Olen siltikin huolissani luonnosta.

Olen ollut aina etuoikeutettu asumaan maassa, jossa on puisto kävelymatkan päässä. Olen ollut etuoikeutettu asumaan maassa, jossa luonnon ihmeellisyyden voi kohdata kaupungin keskellä . Olen valitettavasti oikeutettu työskentelemään alalla jossa ilmastonmuutokset näkyvät ensimmäisten joukossa. Vieraslajien leviäminen on viime vuosina ollut räjähdysmäistä. Tuskin tulemme enää näkemään nuoruuteni kaltaisia talvia. Runsaat lumimäärät, keskellä talvea olevat lämmin kaudet tulevat olemaan pysyvä osa talveamme. Ilmasto on jo muuttunut, me emme estä enää ilmastonmuutosta vaan estämme ettei se pahenisi.

 On ikävä tosiasia, että me viisastumme vasta sukupolvi sukupolvelta. Isoisäni minulle jo joskus totesi, että minä tulen jättämään hieman paremman maailman seuraavalle sukupolvelle. Hän aina jaksoi muistuttaa kuinka nuoret ovat tulevaisuus ja korjaavat vanhempiensa tekemiä virheitä. Niin oma sukupolveni tekee vanhempiensa kanssa ja myös tuleva sukupolvi mukaan lukien omat lapseni tulevat tekemään minun kanssani.

Ilmastonmuutos on todellinen asia. Aina on mahdollista laittaa pää pensaaseen, huutaa tarpeeksi kovaa ja toivoa parasta. Aina on mahdollista löytää kirjoitettu tieto, jotta ikävän olemassaolon voi kieltää. Se ei silti poista sitä, että se paha tapahtuu ja tulee tapahtumaan vaikka kuinka asioita haluaisi tehdä itselleen paremmaksi. Ei ole olemassa mustavalkoista yhteiskuntaa vaikka sellaista haluttaisiinkin rakentaa. Ehkä me olemme vielä liian riitaisia tulemaan vastaan yhtenäisinä. Se aika tulee vielä joskus vastaan. Jos historialla on tapa toistaa itseään tosin usein liian myöhään.

Minä tiedän että jätän hieman paremman maailman lapsilleni, mutta koska se ketju katkeaa ja ei ole enää maailmaa mitä jättää ?

Hautaustoimen säädöksiä osa 2

Julkisen keskustelun perusteella uskaltaisin kaapata jälleen pari aihetta koskien hautaustoimen lainsäädäntöä ja perusteita. Kaikki alla olevat kysymykset ovat tulleet omaisilta. Jos sinulta herää kysymyksiä aiheesta voit esittää niitä sähköpostin tai facebookin kautta.

Jälleen ensi sana: En ole lainoppinut ja seuraavat tulkinnat ovat puhtaasti omiani. Tulkinnat eivät edusta seurakunnan tai kirkon virallista näkökantaa. Suoria johtopäätöksiä ei voida vetää koskien jokaista hautapaikkaa. Jos epäilet tilannetta omalla sukuhaudallasi, otathan ensisijaisesti yhteyttä seurakuntapuutarhuriin.

Lue siis teksti kriittisesti, mutta toivottavasti teksti antaa pohjaa asialle. Ohjeet perustuvat julkisiin asiakirjoihin, opastuksiin ja ohjeistuksiin. Jos kaipaat jostain kohdasta lisätietoa voit laittaa viestiä osoitteeseen petri.solja(at)evl.fi tai ottaa yhteyttä puhelimitse 050-5443531

En kuulu kirkkoon. Voinko tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle ?

Seurakuntien tulee hautaustoimilain luvun 2 pykälän 4 mukaan tarjota hautapaikka kaikille seurakunnan alueella asujille. Jos seurakunnan / paikkakunnan / kaupungin alueella on useampia hautausmaita voidaan esim. Toisella hautausmaalla rajoittaa uusien hautapaikkojen luovuttamista hautausmaan käyttöohjesäännössä. Käytäntöä perustellaan usein hautapaikkojen rajallisella määrällä.

Seurakunnan tulee osoittaa myös omaisten toiveesta hauta tunnustuksettomien hauta-alueelta. On kuitenkin huomioitavaa että seurakunnalla voi olla yhteinen tunnustuksettomien hauta-alue toisen seurakunnan kanssa, jopa toisella paikkakunnalla.

Olen seurakunnan jäsen. Tulenko haudatuksi halvemmalla ?

Lähtökohta on että et.

Seurakunnan hautaustoimi luokitellaan yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, jota rahoitetaan valtionavulla. Tällöin hautaustoimea koskevat yhdenvertaisuus säädökset, jonka perusteella ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan uskontonsa tai kirkkoon kuulumisen perusteella.

Hautaustoimilain 2 Luvun 4 Pykälän perusteella seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautapaikka paikkakunnalla asuneelle, jolloin kuitenkin ”ulkopaikkakuntalaisuus” on peruste korkeammille maksuille. Suositusten mukaan hintaero ei saa olla kohtuuton ja maksuissa tulisi suosia kaikille tasasuuruista maksua.

Kirkkovaltuuston päätösellä alkaen 1.1.2019 Lempäälän seurakunta on asettanut hautaustoimen hinnastoissa saman suuruiset maksut kaikille.

Haluan antaa omaisilleni tietoa omista hautajaisjärjestelyistäni. Mitä teen ?

Jos tälläinen keskustelun tarve herää on keskustelu syytä käydä rauhallisessa tilassa omien läheisten kanssa.

Keskustelun pohjalta henkilö voi täyttää asiakirjan ”hautajaisjärjestelyni”
http://shk.fi/wp-content/uploads/2014/01/hautausj.pdf
Asiakirja suositellaan annettavaksi omaisille ja ainakin oletettuille hautauksen järjestäville henkilöille.

Muistutuksena.
Hautausjärjestelyni asiakirja on juridisesti sitova, jonka sisällöstä hautausjärjestäjä ei saa poiketa.

Miten voin testamentata hautapaikan eteenpäin suvussani ?

Tämä on yksi usein kysyttyjä kysymyksiä. Yksinkertainen vastaus on et mitenkään.

Samaan lauseeseen mihin yhdistetään hautapaikan eteenpäin testamenttaaminen yhdistetään myös hautapaikan haltijuus. Hautapaikan haltija ei kuitenkaan ole hautapaikan omistaja vaan pikemminkin vastuuhenkilö hautapaikkaa koskevissa kysymyksissä.

Hautapaikasta tulisi lain mukaan tehdä sopimus hautapaikkaa luovutettaessa, kuka hautaan voidaan haudata. Muutoin haudatuissa noudatetaan Kirkkolain 17 luvun pykälää  4

4 §
Hautaamisjärjestys

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.


Hautapaikan haltijuudesta säädetään Kirkkolain 17 luvun 3 Pykälässä seuraavaa
” Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.
   ”

Vuonna 2004 KHO käsitteli hautapaikan haltijuuteen liittyvää erimielisyyttä.
KHO nojasi päätöksessään erityisesti kaikkien asianomaisten kuulemiseen hautapaikan haltijuutta päätettäessä. Jos siis haltijuus tahdotaan vaihtaa tulee lähtökohtaisesti kuulla jokaista hautapaikan haltijaksi oikeutettua henkilöä.

Kuulemisen tulisi olla mahdollisimman laaja ja kuulemisessa tulee myös huomioida muut osapuolet mikäli kuulemisessa voisi ilmaantua muita näkökulmia puoltavia seikkoja.

HUOM!
Hautapaikan haltijoiden vaihtamisesta otathan aina yhteyttä seurakuntaasi.

Voiko sukulaiseni estää minua tulemasta haudatuksi hautapaikkaan ?

HUOM! Seuraava on yleisesimerkki. Jokainen tapaus on yksilöllinen siis jos sinulla herää kysyttävää hautapaikka asiaa otatha yhteyttä seurakuntaan ensisijaisesti.

Oikeudesta tulla haudatuksi hautapaikkaan säädetään kirkkolain 17 luvun 4 Pykälässä seuraavaa:

4 § (30.12.2003/1274)
Hautaamisjärjestys
Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.

Kirkkolain 17 luvun 3§: 2 mometti määrittelee, että siitä keitä hautaa voidaa haudata tulee sopia hautapaikkaa luovutettaessa. Tälläisiä sopimuksia on kuitenkin harvoin olemassa. Yleisimmin siis noudatetaa edellä korostettua lain kohtaa.

Jos henkilöllä on oikeus tulla haudatuksi hautapaikkaan ja sukulainen asiaa vastustaa hänen tulee viedä asia hautaustoimilain 23§:n mukaan ”Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.”

Elän liitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Vaikuttaako tämä aikanaan hautaamiseemme mitenkään ?

Kirkkolain luku 17 joka käsittelee hautaustoimea ei erittele haudattava puolison sukupuolta. Näin ollen samaa sukupuolta olevilla avioliitossa olevilla henkilöillä yhtäläinen oikeus tulla haudatuksi hautaan kirkkolain nojalla.

Viereisen hautapaikan haltija istutti haudalleen kauhean kokoisen purennan, joka peittää kohta oman hautakiven. Miksei seurakunta hoida tälläistä hautapaikkoja?

Kirkkolain 17 luvun nojalla hautapaikan hoito kuuluu hautapaikan omaisille.
On hyvin ymmärrettävää, että tilanne herättää kysymyksiä. Molempien hautausmaiden käyttöohjesäännöissä on mainittuna, että haudalle ei saa istuttaa puita tai pensaita. Perennoja tämä sääntö ei kiellä.

Hautapaikan hoito kuuluu haudan omaisille. Seurakunta vastaa ainoastaan hoitosopimuksen nojalla hoidetuista hautapaikoista. Jokaisella on oikeus poistaa haudallensa leviävät kasvit hautapaikalta. Seurakunta voi ääritapauksessa kuuluttaa hautapaikan hoitamattomuuden perusteella, jos katsotaan että hautapaikan hoito on oleellisesti laiminlyöty.

Seurakunta ja ympäristö

IPCC:n julkaiseman ilmaston lämpenemistä ja sen vaikutuksia käsittelevän raportin myötä nostaisin jälleen esille hieman ympäristökysymyksiä. Tällä kertaa vaaliteemojen kunniaksi nostaisin muutaman mielipiteen eri ehdokkaiden antamista vastauksista koskien koskien seurakuntien ympäristödiplomia ja ympäristöasioita.

Ehdokkaiden vastaukset on koottu satunnaisesti Tampereen ympärysseurakuntien ehdokkaiden vastauksista. Vastauksia on muutettu, jotta alkuperäinen kirjoittaja ei selviäisi (ainakaan ilman isoa salapoliisityötä)

Seuraavaksi muutamia yleisimpiä argumentteja ja niihin omia henkilökohtaisia mielipiteitäni.

Huom!
Seuraavat vastineeni käsittelevät Lempäälän seurakunnan toimintatapoja.

”Seurakunnan kiinteistöissä tulisi siirtyä kotimaiseen uusiutuvaan energiaan”

Seurakunnan omistuskiinteistöjen energian lähteet kartoitettiin osana seurakunnan ympäristödiplomi työtä 2015-2016 tuolloin seurakunnan kaikkiin kiinteistöihin sähkö oli kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Nykytilannetta ei ole varmistettu. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöiden ja taloyhtiöiden nykytilanne ei ole selvillä.

”Seurakunnan ympäristödiplomi on vain paperia ja turhaa kokoustamista”

Yleinen keskustelun aihe. Seurakunnan ympäristödiplomi on kirkon oma ympäristösertifikaatti. Vähän samaan tapaan kuin esimerkiksi joutsen merkki.

Ympäristösertifikaatin määritelmä:
riippumattoman toimijan myöntämä tunnustus siitä, että yhteisön ympäristöjärjestelmän tai ympäristöohjelman mukainen toiminta vastaa ulkoisesti asetettuja kriteerejä

Seurakunnan ympäristödiplomin auditoi aina ulkopuolinen henkilö, joka raportoi paikalliselle tuomiokapitulille. Tuomiokapituli lähettää päätöksen kirkkohallitukselle ja seurakunnan hyväksytyn ympäristödiplomin allekirjoittaa aina arkkipiispa.
Prosessi on osin pitkällinen, mutta prosessista on tahdottu tarkoituksella muovata sellainen, että ympäristödiplomi on kaikkea muuta kuin paperi pöydällä tai viraston seinällä.

”Ilmastonmuutos ei kuulu seurakunnille vaan muille toimijoille”

Myös perinteinen kommentointi. Ilmastonmuutoksen on arvioitu olevan suurin yksittäinen syy pakolaisuuteen vuoteen 2030 mennessä. Kirkko ei voi nojata vain toivoon paremmasta tulevaisuudesta painamalla pään pensaaseen vaan toimia suunnan näyttäjänä. Seurakuntien tulee olla esimerkki ihmisille ja opettaa myös tuleville sukupolville, että meidän velvollisuutemme on huolehtia toisistamme yhteisönä ja myös koko luomakunnasta.

”Seurakunta voi toimia ympäristötietoisesti…”

Seurakunta toimii jo nyt ympäristötietoisesti. Mm. Seurakunnan hautaustoimi  on yksi Pirkanmaan alueen ympäristöystävällisimmin toimivista. Seurakunnan sähkökäyttöisten puutarhakoneiden osuus on nyt jo 50 % ja suuremman prosentin esteenä on, että sähkökäyttöisiä ammattikoneita ei ole enempää meidän tarpeisiimme.

Seurakunnan kiinteistöjen tuotteiden ja jätteiden kierrätysaste ja uusiokäyttöaste on niin korkea ettei sitä voinut katsoa edes parannettavaksi asiaksi seurakunnan jätehuoltosuunnitelmissa.

Tässä vain siis osa koko kokonaisuudesta.

”Ympäristödiplomin sijaan voidaan lajitella enemmän”

Seurakuntien ympäristödiplomi käsittää seurakunnassa kaiken jätehuollosta, siivoukseen, työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja myös messuihin, rippikouluihin ja päivittäiseen toimintaan. Jätteiden lajittelu on yksi todella pieni osa kokonaisuutta.

”Ympäristöasioilla ei ole vaikutusta työntekoon”

Vaihtamalla työkoneita akkukäyttöisiin tai puhtaampiin polttoaineisiin lisätään työntekijöiden työturvallisuutta ja työmukavuutta. Tätä kautta rahallinen panostus saadaan suoraan takaisin kasvaneena työtehokkuutena.

Siivouskemikaalien vähentäminen vaikuttaa tutkitusti suoraan työturvallisuuteen ja siistijöiden poissaoloihin ja työssäjaksamiseen.

Ja listaahan toki voi jatkaa

Voin hyvin suurella ylpeydellä myös sanoa, että seurakuntamme hengellisen työn työntekijätkin ovat ympäristöasioiden suhteen hyvin edellä aikaa ja myös tietoisia niiden tärkeydestä.

Ympäristödiplomin tärkeimpiä työkaluja ovat seurakunnan ympäristökasvatus joka opettaa meitä kunnioittamaan luomakuntaa kokonaisuutena ja siitä kuinka voi olla yhtä jumalan kanssa jokaisella hiljaisella askeleella ihan oman lähimetsänkin siimeksessä.

Ja miksi tätä ei kannattaisi ? Meillä kun on velvollisuus huolehtia koko luomakunnastamme.

Hautaustoimen lainsäädäntöä

 

Nyt siirrytään hieman raskaaseen aiheeseen, mihin kuitenkin ollut selvä kysyntä hautausmaallakävijöiden joukossa.

 

Seuraavaksi:

 

Seuraavat näkökannat edustavat omiani. Lain tulkitseminen perustuu henkilöhaastatteluihin / lakiin ja oikeustoimitapauksiin. Jos olet vastaavassa tilanteessa oman seurakuntasi kohdalla konsultoithan asiasta ensisijaisesti paikallisen seurakuntasi vastaavaa viranhaltijaa. 

 

Ennakkoilmoituksen jälkeen voidaan jatkaa.

 

Millainen hautapaikka on asianmukaisesti hoidettu ja mikä on seurakunnan hoitosopimusten vaadittava hoitotaso ?

 

Tämä on kesäaikana yksi yleisimmin kuultuja kysymyksiä. 

 

Hautainhoidon taso määritellään kirkkolain 17 luvun 5§:ssä ”Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella.”

 

Nyt edellä huomaa erityisesti korostettu kohta. 

 

Kun laki määrittelee hoidon hyvinkin väljästi jää tulkintavara pitkälti vastaavalla viranhaltijalle. Tämä koskee yhtälailla hautaa mikä on seurakunnan hoidossa tai omaisten omassa hoidossa. 

 

Mikäli omaisten hoidossa oleva hautapaikka kuulutetaan hoitamattomuuden perusteella niistä kerätään kuvallinen tieto päätöksentekoa varten ja päätöksenteon tueksi.

 

Lopulta hoito on hyvin pitkälti näkemys kysymyksiä. 

 

Halutessansa hautapaikan omaisella on mahdollisuus seurakunnankin hoitotaso ja maksuvastaavuus kyseenalaistaa kirkkoneuvostolle 

 

Kirkkolaki 17 luku 6 §

 

”6 § Erimielisyyden ratkaiseminen 

 

Kirkkoneuvosto ratkaisee erimielisyyden hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta, siitä, keitä hautaan voidaan haudata, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei toisin ole säädetty. ”

 

Seurakunnan hoidossa olevan hautapaikan hoitotason erimielisyyden ratkaiseminen on kuitenkin problemaattista. Seurakunnan hautainhoidon maksaminen on vapaaehtoista jolloin tyytymätön voi hakea sopimuksen irtisanomista ja maksun korvaamista. 

 

Omainen kuitenkin voi saattaa asian kirkkoneuvostolle siten, että kyseenalaistaa seurakunnan hoidon tason yleisellä tasolla ja kokonaisuutena. 

 

Mikä on hautapaikan haltijan rooli ?

 

Monesti hautapaikan haltijan rooli käsitetään väärin. Yleinen käsitys hautapaikan haltijasta on haudan omistaja. Hautapaikan haltija on kuitenkin pikemminkin haudan vastuuhenkilö.

 

Haudan haltijan velvollisuudet on lueteltu pääasiallisesti kirkkolain 17 luvun 3 §:ssä

 

”Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään. 

 

Hautaoikeuden haltijasta ja siitä, keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa.”

 

Hautaoikeuden haltija päättää tietyiltä osin keitä hautaan voidaan haudata Kirkkolain 17 luvun 4§:n mukaisesti.

 

4 § 

 

Hautaamisjärjestys 

 

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy. 

 

Miten saan hautapaikan varattua ennakkoon ?

 

Hautaustoimen viranhaltija voi myöntää hautapaikan vain kuoleman tapauksen yhteydessä. Ennakkoon hautapaikkaa voi hakea kattavilla perusteluilla seurakunnan Kirkkoneuvostolta.

 

Hautausmaan puu kallistaa hautakiveämme. Maksaako seurakunta kiven oikaisun ? / Kaadetaanko puu ?

 

Lähtökohtana on että ”luonnollisista” syistä johtuva kiven kallistuma on omaisen kustannettava. Tuolloin puiden juuristo tulee poistaa pohjakiven alta parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

 

Seurakunta oikaisee hautamuistomerkin mikäli:

 

• Hautakivi on palkkialueella
   

   
• Hautakivi on kallistunut / kaatunut seurakunnan toiminnan seurauksena (työkone vahinko / maanrakennustyöt etc.)
  
  

• Hautakivi on kallistunut viereisen arkkuhautauksen seuraamuksena. Seurakuntapuutarhuri arvioi oikaisut tapauskohtaisesti.

 

Miten saan hautapaikan kirkon läheltä ?

Seurakunta luovuttaa tiettyjen ehtojen täyttyessä hautapaikan Kirkkohautausmaalta. Seurakunnalla ei ole velvollisuutta luovuttaa hautapaikkaa omaisen tahtomasta paikasta. Hautapaikka luovutetaan viranhaltijan parhaaksi katsomalta paikalta jossa ensisijaisesti huomioidaan hautapaikan saavutettavuus.

Olen erimielinen päätöksestä. Minne voin edetä ja miten?

Vaikkakin viranhaltijan ratkaisuvalta on laaja ei se kuitenkaan ole viimeinen. Halutessansa omaisen on mahdollista viedä asia kirkkoneuvoston käsiteltäväksi kirkkolain 17 luvun 6§:n mukaisesti.

Kiitos ja myöhemmin lisää

 

 

Yleisiä kysymyksiä

Yleisesti kysyttyjä kysymyksiä hautaustoimesta

Miksi sankarihautausmaalle hankittiin lyhdyt ja kuka niitä saa käyttää ?

Seurakunta hankki lyhdyt sankarihautausmaalle Suomi 100 juhlan kunniaksi. Kuitenkin positiivisen palautteen vuoksi lyhdyt otetaan vakituiseksi osaksi sankarihautausmaata. Lyhdyt asennetaan sykysllä sankarihaudalle ja poistetaan keväällä kesän ajaksi.

Onko seurakunnalla tarjota talveksi kanervien istutusta tai havutusta ?

Ei seurakunnan hautainhoitopalvelut rajoittuvat kesäkauteen. Syksy ja talviajan hautainhoidossa voi ottaa yhteyttä ylksityisiin palvelun tuottajiin.

Onko haudalle otettava seurakunnan hautainhoitosopimus ?

Ei ole. Seurakunnan tarjoamat hautainhoitopalvelut perustuvat kirkkolain 17 lukuun

5 § 

Haudan hoito 

Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija. Kirkkovaltuusto voi kuitenkin päättää, että seurakunnan kustannuksella huolehditaan hautausmaalla tai sen osalla olevien hautojen perushoidosta. Milloin hautausmaalle on haudattu vainaja, jonka muiston vaalimista on pidettävä seurakunnan kannalta tärkeänä, kirkkovaltuusto voi päättää, että hauta hoidetaan seurakunnan kustannuksella. 

Seurakunta voi sopia hautaoikeuden haltijan kanssa, että seurakunta ottaa korvauksesta määräajaksi vastatakseen haudan hoitovelvollisuudesta. Seurakunta voi tehdä sopimuksia hautojen hoidosta myös siten, että hoitokorvaukset sijoitetaan erityiseen hautainhoitorahastoon, jonka varoilla kyseiset haudat hoidetaan 

Hoitosopimuksilla omaiset siirtävät 5 §:n mukaiset hoitovelvoitteet seurakunnalle. 

Hautapaikan hoito on lakisääteinen tehtävä.

Voiko uurnan haudata talvella ?

Uurnan hautaaminen ja tuhkan sirottelu seurakunnan Muistolehtoon, Metsähautausmaahan, Pienoismuistolehtoon ja Uurna sukuhauta-alueelle tapahtuu ainoastaan sulan maan aikaan.

Muihin sukuhautapaikkoihin uurna voidaan haudata vuoden ajasta riippumatta. Talviaikana seurakunta käyttää haudoilla sulattimia.

Voiko hautakiviä entisöidä talvella ?

Voi.

Usein kesäaika on kiireistä aikaa hautakivialan yrityksille. Entisöinti voi olla talvella jopa kannattavampaa tilaajan kannalta. Hautakiviin liittyvissä entisöinneissä ensisijaisen avun antavat alan yritykset.

Voiko hautakiven toimittaa haudalle talvella ?

Kyllä 

Paitsi:

• Peruskunnostamattomille arkkuhautapaikoille. 
• Mikäli pohjakivi on kallistunut hautakiven tuonti on ehdottomasti kielletty ennen sulan maan aikaa ja pohjakiven oikaisua.

Määrääkö seurakunt kukat haudoille ?

Ei. Hautausmaan käyttöohjesääntö kuitenkin kieltää puiden ja pensaiden istutuksen hautapaikalle. Istutuksessa edellytetään kuitenkin, että kukille varattu istutusaukko on haudan edessä ja sitä ei levennetä tai pidennetä hauta-aluelle. Leveämmät istutukset haittaavat hautausmaan ja hautapaikan yleishoitoa. 

Kesä on jo aika lämpimänä ja seurakunta ei ole istuttanut kukkia hoitohaudoille ?

Riippumatta säätilasta seurakunnan kesäkukkien istutus alkaa kaksi viikkoa ennen juhannusta. Aikatauluun ei tehdä vuosittaisia poikkeuksia vaan ajankohdasta pidetään kiinni. 

Haluan suuremman hautakiven hautapaikalle kuin säännöt sallivat. Mitä teen ?

Viranhaltijan päätösvallassa on myöntää mittojen mukainen muistomerkki. Mitoista poikkeavaa muistomerkkiä tulee hakea seurakunnan kirkkoneuvostolta. Hakemus perusteluineen tulee lähettää seurakunnan osoitteeseen ja osoittaa hakemus Kirkkoneuvostolle. 

Istutan itse kukat ja haluan. Saako seurakunnalta multaa haudalle?

Valitettavasti ei. Seurakunnan multa hankitaan hautainhoitorahaston varoilla ja maksutuotoilla eikä yleisillä varoilla. 

Kukkamulta siis tulee tuoda itse mukana

Milloin kasteluvedet laitetaan päälle ja pois hautausmaalla ?

Kasteluvedet laitetaan päälle pääsääntöisesti äitienpäivää edeltävällä viikolla, jos ongelmia ei ilmaannu. Vuosittain hautausmailla joudutaan tekemään korjauksia putkirikkojen ja putkien jäätymisten vuoksi. Äitienpäivä on siis viittellinen tavoitepäivämäärä. Suosittelemme äitienpäivänä aina varautumaan omalla kasteluvedellä, mikäli tuotte kukkia hautapaikalle. 

Pienten osien summa

Oma kiinnostukseni luontoon heräsi vasta kunnolla opiskelujeni alkaessa Lepaan Ammattikorkeakoulussa. Valokuvaus harrastukseni myötä aloin kiinnostua luonnon laajoista kokonaisuuksista ja sen pienen pienistä yksityiskohdista. Mistä kaikki ympärillämme rakentuukaan ?

Näkemämme maisema koostuu sadoista pienistä yksityiskohdista. Metsässä on välillä maltettava laskeutua maahan polvillensa. Tunnustella maata. Pohjaa mille kaikki päällä oleva rakentuu. Jokainen pohja on erilainen ja kaikki kasvit eivät kasva erilaisilla pohjilla.

Metsätyypeistä rehevin ja runsaslajisin on suomessa lehto. Lehtometsän lajikirjoa leimaavat tyyypillisesti aluskasvillisuuten kukkivat vuokot suurina mattoina. Pensaskerros ja puulajien kasvu on runsasta ja näyttävää. Puusto muodostuu niin havu- kuin lehtipuista. Lehtoja Suomen metsäpinta-alasta on noin 1 %.

Neva on puuton suoalue ja usein myös hyvin kostea suo. Nevalla huomion tulee kiinnittyä yksityiskohtiin. Nevoilla on suuri merkitys Teereiden soidinpaikkoina ja erityisesti karpalosoina. Kun silmä kiinnittyy yksityiskohtiin nevoilta aukeaa kokonaan oma maailmansa.

Puutarhurina olon ikuinen mielenkiinto on luonnon ja kasvien mysteerio. Vaikka me kuinka hoidamme kesänkukkijoita kastelemalla, hoivaamalla ja lannoittamalla voi lopulta tulos olla kasvin kuolema. Kuitenkin voikukalle voi riittää vain yksi pieni rako autotiessä.

Talvemme ovat muuttuneet luonnolle armottomimmiksi. Kylmien ja lämpimien säiden vaihtelu tuo luonnollekkin turhaa toivoa. Kylmää seurannut lämmin kausi keväällä voi saada aikaan kasvien kasvuun lähdön ja seurannut takatalvi niiden kuoleman. Tämän jälkeen on lopulta arvoitus kuka tuon toivon nuukahtamisen jälkeen nousee ylös. Ja  myönnettäköön yhä useammin yllätyn kun ne nousijat näen kesän alkaessa.

Luonnossa jokaisella pienelläkin osalla on merkityksensä. Luonto ja ihmisyys on monien osiensa summa. Jokainen kokonaisuus koostuu pienen pienistä elämän rakennuspalikoista, jotka tekevät meistä jokaisesta jotain ainutlaatuista. Kourallinen metsämaata sisältää enemmän pieneliöitä ja mikrobeja, kun maapallolla on ihmisiä.

Sinä lukija olet ainutlaatuinen ihmisenä, ainoa laatuasi, omien pienten osiesi summa ja se sinussa on kaikkein parasta.

Suurista kokonaisuuksista

kuin pienistä yksityiskohdista

Kuoleman työstä

Nyt ajattelin hieman kertoa. Vastaan työssäni hautaustoimesta ja hautaustoimen asiakaspalvelusta. Olen ihmisille kasvo ja ääni hautapaikan varauksessa. Sillä hetkellä, kun aviopuolisosta tulee leski, lapsesta orpo, vanhemmasta lapseton minä olen ne kasvot, kenen kanssa katsotaan viimeinen leposija hautausmaalla. Ihmisten reaktiot vaihtelevat laidasta laitaan asioidessa. Jokaiselle tapaamiselle on kuitenkin yksi asia yhteistä. Jokaiselle omaiselle alkaa tapaamisella hetki hetkeltä valaistua, että oma läheinen on poissa ja kuolema muuttua konkreettiseksi

Pyrin aina pitämään tapaamiset lyhyenä, mutta ihmisille on kuitenkin annettava aikaa. Ketään ei saa hylätä sillä hetkellä, kun usko ihmisiin ja tulevaisuuteen on eniten koetuksella. Sinä kuka valitettavasti olet joutunut hautaamaan useamman sukulaisen lyhyen ajan sisään, ei se asiallisuus ja tuttavallisuuden puute ei ole loukkaus sinulle. Se auttaa minua muistamaan kaiken tarpeellisen läpi käytävän asian, jotta sinulla olisi yksi asia vähemmän huolehdittavana.

Yhteiskuntana me olemme muuttuneet kovin kova arvoisiksi. Kanssani toimistossani ei tarvitse olla kova. On oikeus surra, en minä käännytä oveltani. Läheisen kuolema koskettaa jossain vaiheessa meidän jokaisen elämää. Se on tilanne jolloin yhteiskunnan silmissä ei tarvitse olla kova pintainen ja asiallinen, antakaa itsellenne oikeus surra. Suru kun tulee aina jossain vaiheessa. Ei sitä voi pidättää pois. Sen voi painaa syvemmälle sisimpään, mutta sitä ei todella saa pois kuin suremalla.

Suruun reagoidaan monilla eri tavoin, on järkytystä, aggressiivisuutta, kieltämistä, itkuisuutta. Se ei ole mitään epätavallista vaan täysin normaalia. Vaikka siinä tilanteessa ajatus tuntuu kovin kaukaiselta, suru muuttuu helpommaksi. Se muuttuu lämpimiksi muistoiksi valokuvista ja haudalla käydessä. Lohduttomuus muuttuu vienoksi kaipuuksi ja järkytys hyväksynnäksi. Eräs tuntemani lääkärin sanat muistuvat usein mieleeni, kun kysyin häneltä ”Miten surusta pääsee yli? ” ”Ei mitenkään, ihminen vain oppii elämään sen kanssa”

Olen vain yksi osa sitä kokonaisuutta, ketkä tekevät työtä hautaamisten kanssa. Silti voin puhua jokaisen heidän puolesta, että olemme arvokkaassa työssä ja meille arvokkainta on hoitaa työ jokaista kunnioittavalla tavalla taustaan katsomatta.