Kysyin heinäkuussa kahdesta suurimmasta Lempääläläisestä Facebook ryhmästä ihmisiä askarruttavia kysymyksiä. Te annoitte kysymyksiä kiitettävästi ja nyt niihin parhaiten yritän vastailla.

Kirkkoon kuulumattoman hautaaminen ? Onko rajoitteita tai omia alueita ?

Hautapaikan luovuttamisessa seurakuntaa säätelee hautaustoimilaki. Hautaustoimilain mukaan seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautasija kotikuntalain (201/1994) Mukaisesti vainajalle, jonka viimeinen kotikunta on sijainnut seurakunnan / seurakuntayhtymän alueella.

Lempäälässä tarjoamme hautapaikan vainajan asuinpaikkakunnasta riippumatta. 

Kirkkoon kuulumattomista 3/4 osaa siunataan hautaan kirkollisin menoin. Arviolta myös saman verran haudataan hautausmaalla olemassa oleviin sukuhautapaikkoihin. Lempäälän seurakunnalla on olemassa halutessansa Ristimäen hautausmaalla hautaustoimilain mukainen tunnustuksettomien hauta-alue. 

Tunnustuksettomien hauta-alueelle saa tulla haudatuksi myös kirkkoon kuuluva henkilö. Alueelle on ominaista, että kaikkien uskonnollisten symbolien käyttö alueen hautamuistomerkeissä on kielletty.

Koiran kävelyttäminen hautausmaalla sallittua vai ei ?

Hautausmaat ovat heränneet koronan myötä uuteen ilmiöön. Ihmiset tulevat nauttimaan hautausmaista virkistys ja ulkoilualueina. Usein hiljaisemmalla Ristimäen hautausmaallakin on näkynyt kahden kesän ajan usein ulkoilijoita päivän aikana ja tämän jatkuminen on kannustettavaa vuoden ympäri.

Ulkoilun kasvaessa myös perheen lemmikki otetaan mukaan ulkoilemaan myös hautausmaille. Tämä on tunteita herättävä kysymys ymmärrettävästi ja lähestyn kysymystä nyt puhtaasti lain näkökannalta katsottuna.

Koirien ulkoiluttamista on pohdittu eduskunnassakin saakka ja vuonna 2020 asiasta tehtiin aloite myös ministeriölle ulkoiluttamisen kieltämiseksi hautausmaalla. Ministeriö kieltäytyi kiellosta ja linjasi, että nykyiset toimenpiteet säädetään järjestyslaissa.

Vuonna 2002 hautausmaat muuttuivat maankäyttö ja rakennuslain muutoksen myötä julkisiksi viheralueiksi. Julkisella viheralueella kulkeminen ja ajan viettäminen on sallittua kuten muillakin puistoalueilla. Tämä koskee myös siis koirien ulkoilutusta. 

Järjestyssääntöjen mukaan seurakunta voi rajoittaa kulkua hautausmaalle rajaamalla hautausmaan aukioloaikoja, mutta tämä koskee siis kaikkia…lemmikkejä ja ihmisiä. 

Koiran ulkoilutuskiellot ovat siis suosituksia, eivät pakollisia. 

Koirien ulkoiluttajien tulisi kuitenkin noudattaa myös osaltaan seuraavia ohjeita:

• Järjestyslain 4 luvun ja 14 momentin mukaan hautausmaa-alueella koira on pidettävä aina kytkettynä
• Koirien käynti haudalla ja vahingollinenkin tarpeiden teko haudalle luokitellaan hautarauhan rikkomiseksi. Hautarauhan rikkominen on asianomistaja rikos, jolloin haudan omaisilla on oikeus laatia asiasta rikosilmoitus.
• Koirasi koulutuksella siis ei ole merkitystä hautausmaalla liikkuessasi vaan koira on pidettävä kytkettynä, varmistettava, että koira ei käy tekemässä vahinkoa haudoille ja koiran jätökset on kerättävä. 
• Edellä mainittu ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Koirien ulkoiluttaminen hautausmailla on tunteita herättävä kysymys, josta on tehty jopa kirjallinen kysymys vuonna 2012 (293/2012 vp Kysymyksen esittäjä Ritva Elomaa). 

Huomioithan siis myös rakasta koiraa ulkoiluttaessasi hienovaraisuuden hautausmaalla.

Hautakiven hoito. Mitä kuuluu omaisille ja mitä seurakunnalle ?

Tässä kohtaa ehkä helpoin on jaotella kysymys kahteen kategoriaan. Mistä vastaa seurakunta ja mistä omainen.

Omainen:

• Luonnollinen kallistuma
• Omaisen toiminnasta aiheutunut vahinko
• Asiaton kivioikaisu

Seurakunta

• Vahinko, joka aiheutunut seurakunnan toiminnan seurauksena
• Hautamuistomerkki on palkkialueella

Luonnolliseksi kallistumaksi luokitellaan

• Roudan aiheuttama kallistuma 
• Puun tai pensaan juurien aiheuttama kallistuma
• Haudalla maan painumisen aiheuttama kallistuma

Mikäli tilanne haudalla on epäselvä tai mietityttää on aina hyvä ottaa seurakuntaan asiasta yhteyttä.

Mitä hautapaikan perushoito sisältää

Jokaisesta hautapaikasta maksetaan hinnaston mukaisesti hallintaoikeudesta maksu. Haudan hallintaoikeus ja hallintaoikeuden pidennys sisältävät myös maksun hautapaikan niin kutsutusta perushoidosta. Perushoito pitää sisällään

• Haudan kevätsiivouksen (Lehtien puhaltaminen sekä kynttilöiden, havujen ja kanervien poistamisen)
• Nurmikon leikkuun haudalta (Pois luettuna reunakivelliset hautapaikat)
• Syyssiivouksen (lehtien puhaltamisen)

Perushoito ei sisällä

• Aurausta hautapaikalle
• Kukkien istutusta tai hoitoa
• Kivilaitteiden kunnossapitoa (hautamuistomerkki / istutusaltaiden reunakivet)

Mitä palveluita hoitosopimus sisältää

Hoitosopimus sisältää

• Kesäkukkia tai perennoja riippuen sopimuksesta
• Kukkien määrä määräytyy haudan leveyden mukaan 
• 1 hautasijan levyinen hauta 3 kukkaa
• 2 hautasijan levyinen hauta 4 kukkaa 
• ….. jne. jne…
• Kukkien istutuksen
• Kukkien kastelun ja kuihtuneiden ja ylikukkineiden kukintojen poiston
• Kukkien poiston
• Kukkien korvaamisen uusilla kukilla. Tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti seurakunnan toimesta.
• Hoitosopimusmaksu sisältää lisäksi hautainhoitorahaston tilinhoitokustannukset, osan hoitosopimusten ohjelmistolisenssin hinnoittelusta sekä osan asiakaspalvelusta ja varainhoitokuluista.  

Mitä seurakunta saa tehdä hautapaikalle ?

Yksi usein kysyttyjä kysymyksiä. Nyt siis tarkoitetaan hautapaikkaa, jonka hautaoikeus on omaisilla. 

Seurakunnalla on oikeus tehdä hautausmaan ylläpidon tai hoidon kannalta tarpeellisia toimenpiteitä haudalle seurakunnan määrittelemien tai yleisten tapojen mukaisesti. Hautapaikalla olevat haitat on oltava tilapäisiä. Haitat tulee minimoida ja haitat tulee korjata hautapaikoilta kohtuullisessa aikataulussa. 

Tässä nyt yleisesti. Alla muutama esimerkki

• Haudankaivuu haudan yli tai hautaus maa-aineksen läjittäminen osittain haudalle. Koska seurakunta on velvoitettu suorittamaan sille laissa määriteltyjä tehtäviä on sillä oikeus aiheuttaa hautapaikan avaamisesta tilapäinen haitta myös viereisille haudoille. Viereiset haudat on korjattava haudan peiton jälkeen tai viimeistään haudan peruskunnostuksen yhteydessä.
• Haudalla kasvaa suuri puu / pensas
• Tämä on oikeammin peruste haudan hoitamattomuudelle, mutta seurakunnalla on oikeus poistaa haudalta yleishoitoa haittaavat kasvit. Tälläisiä ovat mm puut ja pensaat.

Tekstiin ottaisin vuoden aikana myös tulleen kysymyksen.

Mitä omainen voi tehdä haudalla ja mitä ei saa tehdä.

• Kukkaistutukset tulee rajat haudalla hautamuistomerkin edustalla olevaan kukka-aukkoon / istutusaltaaseen
• Istutusaltaiden asennus on sallittua. Suosittelemme suosimaan upotettavia astioita. 
• Haudalle ei saa istuttaa puita tai pensaita 
• Haudalle ei ilman lupaa saa tuoda kivilaitteita. Lupaprosessista huolehtii kivilaitteen valmistaja
• Reunakivien asennus hauta-alueille on kielletty
• Oman haudan alueelta saa poistaa viereiseltä haudalta tulevien kasvien osat. Huomaathan poiston raja rajoittuu hautojen väliin. 
• Omaisella ei ole lupaa poistaa hautakiven vierellä yleisellä alueella kasvavia pensaita tai puita
• MUTTA Kiven oikaisijalla on oikeus poistaa kivenoikaisun kannalta tiellä olevat juuret ja puuaines.

Saako autolla ajaa hautausmaalla ?

Hautausmaat ovat julkisia viheralueita. Hautausmaalla on poliisin antaman tiedon mukaan sallittua ajaa huonokuntoinen hnekilö mahdollisimman lähelle hautapaikkaa edellyttäen:

• Kuljettamisesta ei saa aiheutua henkilövaaraa
• Kuljetuksesta ei saa aiheutua ympäristölle vaurioita / haittaa 

Kun luonto kosketti ja pahasti

Kuulin eräässä koulutuksessa puhki kuluneen lauseen ”pitäisi ajatella aina ilman värittyneitä laseja”. 

En halua olla ikävä mutta….me jokainen katsomme maailmaa värittyneiden lasien kautta. Sinulla on oma maailmankatsomuksesi jonka heijastat mielipiteisiisi ja katsastaa ympäröivää maailmaa sen mukaisesti. Aivan kuten minulla.

Minulle luonnossa ei aiemmin ollut merkityksellistä. Ainakaan niin että olisin ymmärtänyt sen itse. Oma ymmärrykseni luonnon merkityksestä alkoi valaistua vasta korkeakoulututkintoni aikana. Minulle luonto muuttui tärkeämmäksi, aloin nauttia liikkumisesta luonnon helmassa. Kaiholla voin sanoa että ikävöin opiskelija asuntolaan luonnonläheisyyden ja ikkunan maiseman vuoksi. Nykyisestä asunnostani näen muita taloja, mutta palvelut ovat lähettyvilläni.

Ajan yhä omalla henkilöautolla. Lajittelukin kotitaloudessamme ei ole parhaimmasta päästä. Yritän syödä parhaani mukaan kasvisruokaa arjessani. Paperia kulutan yhä liikaa, mutta olen ylpeä suunnasta koko ajan paperittomaan suuntaan. Yritän parhaani muuttaa suuntaani, että luonto ympärilläni voisi paremmin. Teen sen pieni askel kerrallaan.

Jos Suomi tuntuu liian pieneltä vaikuttajalta maapallollamme, yritä muistaa seuraavaa. Me vaikutamme siihen ovatko järvemme siniset tulevaisuudessa. Me vaikutamme siihen hengitämmekö puhdasta ilmaa omissa metsissämme. Me vaikutamme siihen miten luonto voi ympärillämme.

Oletko valmis luopumaan siitä siksi, että asia vaatii vaivaa? Siksi että se vaatii päätöksiä ? Siksi että helpompi on kääntää poski kun vastata ongelmaan.

Helppo tie on olemassa aina. Helppo tie tarkoittaa että luovutamme ja me menetämme luonnon ympäriltämme. Ehkä emme voi pelastaa maailmaa, mutta voimme pelastaa oman luontomme.

Egosentrisessä yhteiskunnassa on ajoittain vaikea nähdä kaikkea hyvää ja kaunista ympärillämme.

Ja viimeiseksi kun sanot että yhden pienen ihmisen panos ei merkitse mitään, muista että kaikki suuret muutokset lähtevät liikkeelle yhdestä ihmisestä. Tiesitkö, että se voisit olla juuri sinä ?

Tulisiks duuniin

Aika hakea töihin kesäksi Lempäälän seurakunnan hautausmaille

Lempäälän seurakunta hakee hautausmaille kausityöntekijöitä 4-6 kuukauden mittaisiin työsuhteisiin ja kesätyöntekijöitä erimittaisiin työsuhteisiin koulujen kesäloman aikana. Kausityöntekijän tehtäviin kuuluvat hauta- ja puistoalueiden hoito- ja kunnossapitotyöt.

Alan koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä katsotaan eduksi.

Ruohonleikkaajan tehtäviin kuuluvat hautausmaa-alueiden nurmialueiden hoito seurakunnan työkoneilla, sekä muut työnantajan määräämät työt. Alan koulutus ja aikaisempi kokemus viheralueiden ylläpitotöistä katsotaan eduksi.

Kesätyöntekijän tehtäviin kuuluvat hauta- ja puistoalueiden hoito- ja kunnossapitotyöt. Kesätyöntekijän on oltava 16 vuotta täyttänyt.


Kirjalliset hakemukset lähetetään postitse viimeistään 22. helmikuuta kello 12 mennessä osoitteeseen Lempäälän seurakunta, PL 40, 37501 Lempäälä. Kuoreen merkintä "Hautausmaan kausityöntekijä 2019" tai "Hautausmaan kesätyöntekijä 2019".
Hakemuksia saa lähettää sähköisesti liitteineen osoitteeseen petri.solja[at-merkki]evl.fi Hakulomakkeita saa kirkkoherranvirastosta (os. Kirkkopolku 1) tai seurakunnan verkkosivuilta http://www.lempaalanseurakunta.fi/

Lisätietoja antavat: seurakuntapuutarhuri Petri Solja p. 050 544 353, sp. petri.solja[at-merkki]evl.fi Sen sijaan tartun hieman työpaikasta esille nousseisiin kysymyksiin

Haluaisin työn osa-aikaisena?
Tämä ei ole mahdollista. Työ on koko päiväinen ja osa-aikaisuus ei ole mahdollista.

Minulla ei ole alan koulutusta...
Ei haittaa lainkaan. Alan koulutus ja työkokemus katsotaan eduksi, joten koulutus ei ole pakollinen.

Kannattaako hakea, koska suositte paikkakuntalaisia ?
Rekrytointia koskevan lainsäädännön mukaan paikkakunnan perusteella hakijoita ei saa asettaa eri arvoiseen asemaan. Tällä  ei siis ole vaikutusta asiaan.

En kuulu kirkkoon
Kirkkolain ja rekrytointia säätelevien lakien nojalla kirkkoon kuulumista ei edellytetä eikä edes voida edellyttää hautausmaa työssä. Hautausmaalla on työskennellyt kirkkoon kuuluvia, ortodokseja kuten myös kirkkoon kuulumattomia.

Miksei seurakuntaan pääse työhön alle 16 vuotias ?
Yksi yleisimmistä kysymyksistä. Alle 16 vuotias ei saa tehdä mm. täyttä työpäivää ja alle 16 vuotiaan työtä on rajoitettu työturvallisuuden nojalla. Tällöin rekrytoinnissa on katsottu 16 vuoden ikäraja vaadittavaksi.

Päivittelen blogia sitä mukaan kun kysymyksiä tulee lisää.

Asiaa hautamuistomerkeistä

Taas pääsi kirjoittamaan pitkästä aikaa. 

Mietin millä teemalla joulukuu olisi syytä aloittaa ja yksi vuoden aikana kysymyksiä herättänyt asia ovat hautamuistomerkit joten hieman syventävää tietoa niistä.

Ja ensi alkuunsa tarkennus. Teksti on kirjoitettu nykyisten tietojeni valossa. En ole lainoppinut henkilö joten säännöksissä saattaa löytyä virheellisiä kohtia. 

Kuka valitsee hautakiven hautapaikalle ja kuka päättää hautakiven kunnossapidosta ?

Hautakiven hautapaikalle valitsee ja kunnossapidosta päättää kirkkolain ja hautaustoimilain mukaisesti haudan haltija. Jos haltijaa ei ole asianomaiset omaiset päättävät hankinnasta ja muutoksista yhdessä. Seurakunta suosittelee, että aina kaikista muutoksista olisi syytä keskustella kaikkien omaisten kanssa yhteisesti. 

Seurakunta siirsi hautakivemme pois haudalta. Miksi ?

Tähän voi olla muutamia syitä, jossa alla listattuna yleisimmät

Hautakivi on siirretty läheiseen hautaan tulevan hautauksen vuoksi.

Seurakunnalla on oikeus siirtää hautauksen kannalta tarvittavaksi katsottu hautamuistomerkit pois hautapaikoilta, jotka katsotaan olevan hautauksen tai hautapaikan avauksen esteenä. 

Seurakunnalla on velvollisuus palauttaa hautamuistomerkit takaisin haudoille ja korvata mahdolliset vauriot hautamuistomerkissä. Seurakunta myös oikaisee kohtuulliseksi katsotuissa ajassa hautauksen vuoksi kallistuneet hautakivet. Tämä katsotaan tapauskohtaisesti.

Hautamuistomerkki on ollut vaarallisesti kallellaan

Seurakunnalla on oikeus poistaa hautamuistomerkki haudalta, jos hautamuistomerkin katsotaan kallistuneen vaarallisesti hautapaikalla.

Muut syyt

Kuluneen vuoden aikana olemme joutuneet siirtämään muistomerkin myös esimerkiksi vaurioitumisen vuoksi ja puun kaadon alta.

Koska syyt voivat aina olla yksilötapauksia niin aina on syytä ottaa asiasta yhteyttä seurakuntaan.

Hautakivi on kallistunut mitä tehdä ? Ja kuka tämän korvaa ?

Pääsääntönä on, että kallistumisesta aiheutuvat kulut maksavat haudan haltija / haudan omaiset. 

Ainoa tilanne milloin seurakunta korvaa kiven oikeisun on mikäli kallistuma on aiheutunut seurakunnan toiminnan seurauksena. Tämän arvioi aina ensisijaisesti seurakunta. 

Mm. Maan routimisesta tai puiden juurista aiheutunut kiven vinouma on luonnollinen ja ei kuulu seurakunnan toiminnasta aiheutuvan korvausvelvollisuuden piiriin.

Hautakivi kaatui hautakivemme päälle ja kivemme vaurioitui. Mitä teemme ?

Tällöin korvausvelvollisuus on hautakiven, joka kaatui ja aiheutti vahingon haudan haltijalla ja omaisilla.

Hautapaikan haltija vastaa Kirkkolain 17 luvun pykälän 5 perusteella hautapaikan hoitamisesta.

” 5 § (30.12.2003/1274) Haudan hoito

Haudat on pidettävä hautausmaan arvoa vastaavasti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija.”

Hautaoikeuden haltija myös vastaa hautapaikan muistomerkistä Hautaustoimilain luvun 5 pykälän 14 mukaisesti.

”14 § Hautamuistomerkit

Hautaoikeuden haltija päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä ja muista muistomerkeistä.”

Milloin haltijaa ei ole nimettynä omaisten katsotaan olevan vastuussa asiasta.

Jos hauta, minkä hauta kivi vaurion aiheutti on palautunut seurakunnalle, on seurakunta korvausvelvollinen tilanteessa. 

Miksi seurakunta merkitsee kivet niin törkeällä tavalla maastossa. Miksei seurakunta vain ilmoita omaisille asiasta puhelimitse ?

Huomautus kiven kallistumisesta hautapaikalla on osa seurakunnan valvontavellisuuden noudattamista. Merkki hautapaikalla on paitsi viesti omaiselle on se myös merkki muille hautausmaalla kävijöille, että hautakivi on vaarallinen. 

Turvallisuusohjeiden mukaan hautakivi tulisi eristää / merkitä siten, että mahdollinen kaatuminen ei aiheuttaisi vahinkoa hautausmaalla.

Alla oleva kuva Lempäälän seurakunnan merkintätapa maastossa. Keskimmäinen hautakivi, joka on palautunut seurakunnalle ja kivi poistettu.

Alla oleva kuva on sääntöjen mukainen merkintätapa Helsingin seurakuntayhtymän Honkanummen hautausmaalta.

Kesäkukista

Seuraavaksi kirjoittelen muutaman sanan hoitokauden alkajaisiksi kesäkukista ja perennoista.

Kesäkukkia parempi vaihtoehto olisivat aina haudoille perennat. Perennat ovat pitkäikäisiä, vaativat pari vuotta aktiivisempaa hoitoa, mutta ovat lopulta helppo hoitoisempia kuin kesäkukat. Vanhaan kasvilistaukseen voit tutustua myös http://srkpuutarhuri.blogspot.com/2016/07/muutama-sana-kukkasista.html täältä. Nyt hieman täydennetään listaa muutamalla uudella tulokkaalla.

PERENNAT

SÄRKYNYT SYDÄN

Puolivarjossa ja auringossa viihtyvä särkynyt sydän on kauniin kukintonsa vuoksi suosittu perenna hautausmailla. Hautapaikoilla usein nähty kevätpikkusydän jää kasvustoltaan hieman pienemmäksi ja on näin hautapaikoille sopivampi vaihtoehto.

Hallan arka ja erityisesti talvi, jolloin lämpimät säät yllättävät ennen pakkasia on särkyneelle sydämmelle huono.

VERIKURJENPOLVI

Kuva: www.luontoportti.com

Erittäin kauan kukkiva ja hyvin kestävä verikurjenpolvi kasvaa luonnonvaraisena maassamme kedoilla ja kallioiden koloissa. Pitkät, rennot versot peittävät tehokkaasti maanpinnan. kapealiuskaisesta lehdistöstä tulee syksyllä kauniin tummanpunainen.

Korkeus: 20–30 cm. Korkeus riippuu paljon lajikkeesta.
Kasvutapa: Maanmyötäinen tai koheneva riippuen kasvikannasta ja kasvupaikan olosuhteista.
Kukinta: Kesä–elokuu. Kukat ovat punavioletit, vaaleanpunaiset tai valkoiset.
Kasvupaikka: Aurinko, kuiva–tuore, vähäravinteinen.
Taimiväli: 35 cm.

JALOANGERVO

Kuva www.puutarhanlumo.blogspot.com

Jaloangervot ovat kestäviä ryhmäperennoja, jotka suosivat puolivarjoisia, runsasmultaisia paikkoja. Ne ovatkin kotoisin Itä-Aasian ja itäisen Pohjois-Amerikan valoisista metsistä ja kosteilta ruohikoilta. Jaloangervot menestyvät myös auringon paisteessa, kun hyvälaatuista kasvualustaa on riittävästi. Lähellä ei saisi kasvaa metsävaahteran ja koivujen kaltaisia vahvajuurisia puita. Happamuutta sietävinä jaloangervot viihtyvät alppiruusujen, atsaleojen ja hortensioiden seurassa.
Jaloangervot jaetaan useaan lajikeryhmään. Varhaisimmat lajikkeet kukkivat heinäkuun alkupuolella, myöhäisimmät syyskuussa. Jaloangervot ovat melko hyviä perhoskasveja; ne houkuttavat mm. neitoperhosia. Miedosti tuoksuvat kukinnot jäävät kuihduttuaan talventörröttäjiksi. Jaloangervojen tasaiset lehtimättäät leviävät hillitysti. Keväthalla voi vahingoittaa vastaistutettujen jaloangervojen lehtiä. Myöhään loppukeväällä puhkeavasta lehdistöstä voi päätellä kukkien sävyn: mitä tummemman punaiset lehdet, sitä purppuraisemmat kukat.

KOMEA MAKSARUOHO

Pystykasvuiset, korkeahkot maksaruohot kukkivat keskikesästä pitkälle syksyyn. Litteät ja kymmenisen senttiä leveät kukinnot houkuttelevat perhosia ja kimalaisia mettä imemään. Pientä pakkasta kestävät kukat voi kuivata maljakkoon. Mätäsmäinen kasvusto ei leviä koskaan liikaa. Kasvualustan tulee olla 20–40 cm syvä ja hyvin vettä läpäisevä.

Komeamaksaruohot (höstkärleksört) ovat isojen maksaruoholajien risteymiä. Yksi uudemmista lajikkeista on ’Matrona’, jolla on hyvin rotevat maksanpunaiset versot ja vaaleanroosat kukinnot. Komeamaksaruoho ’Herbstfreude’  (kuvassa) on koristeellinen koko kesän vaaleansinivihreine versoineen. Sen suuret kukinnot ehtivät kehittyä vaaleanpunavihreistä tummanpunaisiksi vain Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa kannattaakin istuttaa syysmaksaruohon (Sedum spectabile, kinesisk kärleksört) lajikkeita, kuten liilanpunakukkainen ’Brilliant’ tai punaversoista hurmemaksaruohoa (Sedum ’Common Red’).

Korkeus: 30–50 cm.
Kasvutapa: Pystyversoiset, selvärajaiset, pallomaiset mättäät leviävät hillitysti.
Kukinta: Keskikesästä syystalveen. Isokokoinen kukinto on liilanpunainen tai valkoinen.
Kasvupaikka: Aurinkoinen, kuivahko, keskiravinteinen, läpäisevä.
Taimiväli: 35 cm.

KUUNLILJA

Kuunlilja lajikkeita löytyy kuluttajakaupoista useita kymmeniä. Yleisimmät lempäälän hautausmailla olevat lajit ovat kirjokuunlilja ja hopeakuunlilja. Kuunliljoilla on runsas kasvusto ja kasvi kukkii riippuen lajista kesän ja syksyn välisenä aikana.

Kuunliljan voi alasleikata vuosittain syksyllä niin kasvusto pysyy kurissa. Kuunliljat on syytä jakaa n. 3 - 5 vuoden välein, että istutus pysyy siistinä.

NIITTYSINILATVA

KORKEUS: 30-40 cm

KUKINTA-AIKA: touko-kesäkuu

KASVUPAIKKA: aurinkoinen, puolivarjoinen

TALVENKESTÄVYYS: kestävä

KUKAN VÄRI: sininen, valkoinen

KASVUALUSTA: tuore, multava

ISTUTUSVÄLI: 25-30 cm

Niittysinilatva on helppohoitoinen ja kestävä perenna. Se sopii hyvin esim. kivikkoon ja perennapenkkien reunuksiin. Leviää melko helposti.

KESÄKUKAT

MAISEMABEGONIA

Kokonsa puolesta nimen saanut maisemabegonia on yleinen laji hautapaikoilla. Näyttävä kukkija joka on helppo hoitaa. Miinus puolena on kyllä juurikin koko. Viimeistään hyvänä heinäkuuna maisemabegonia peittää suuremmankin hautakiven taaksensa ja tämän vuoksi soveltuisikin parhaiten vain suurempien hautakivien eteen istutettavaksi.

Kukinto vastaavanlainen kuin annansilmällä, mutta kookkaampi. Helppo hoitaa, mutta osaltaan altis säämuutoksille. Laji kärsii runsaasti kylmistä säistä

VERENPISARA (Fuchsia)

 Fuchsia suvun lajikkeita ja valikoimaa on taimistoilla ja kukkakaupoilla todella runsaasti ja yleensä takuuvarma valinta hautapaikoille. Ennen valintaa kannattaa varmistaa kasvin korkeus. Verenpisara voi kasvaa yli 50 cm korkeaksi ja erityisesti hautapaikoilla tahtavat nimet peittyä kasvien taakse.

AURINKOLIISA

Uuden Guinean liisa on ollut seurakunnan vakituisessa käytössä monta vuotta. Sun Patiens Aurinkoliisa on hiljalleen korvaamassa perinteisiä Sateenkaaripalsami lajikkeita (Uuden Guineanliisa) ja runsaan kukintonsa ja positiivisen palautteen vuoksi ovat nyt pysyvä osa seurakunnankin kasvivalikoimia.

KYYNELVERENPISARA

Kyynelverenpisara - Fuchsia Triphylla ryhmä Hidaskasvuinen kyynelverenpisara pitää tasaisesta kosteudesta. Verenpisaraa lannoitetaan säännöllisesti. Kyynelverenpisaran voi talvettaa, jos sille löytyy sopiva, 10 – 15 -asteinen ja valoisa lepopaikka. Kyynelverenpisara on helppohoitoinen ja varsin yleinen hautausmaa kukka, joka pysyy hyvänä pitkälle syksyyn saakka.

RAUTAYRTTI

Riippaverbenan eli rautayrtin kasvutapa voi olla lajikkeen mukaan riippuva, pystykasvuinen tai pensastava. Kasvin korkeus ja versojen pituus vaihtelevat 20-80cm välillä. Kukan väri voi olla punainen, vaaleanpunainen, tumman- tai vaaleanvioletti, aprikoosi, kermanvalkoinen tai puhtaanvalkoinen. Riippaverbena kukkii runsaasti kesäkuusta pakkasiin asti. Lehdet ovat hammaslaitaiset, harmaanvihreät tai vihreät. Riippaverbena on aurinkoisen kasvupaikan kukka. Se menestyy paahteisella paikalla ja kohtalaisesti puolivarjossa. Varjossa se ei jaksa kukkia. Riippaverbena kestää kohtalaista tuulta ja sadetta.

MITÄ TARKISTAA ENNEN KUIN ISTUTAT ?

Jos olet epävarma, että saatko istuttaa kasvia haudalle voit aina varmistaa asian seurakunnan hautaustoimelta.

ONGELMATILANTEITA ?

Isututusallas kuivuu

Aina riittävä kastelu ei takaa kukkien menestymistä vaan kuivuus voi johtua myös muista asioista.
Maa on liian tiivis
Jos kukkien istutuspohja on kivikkoinen, savinen

Istutus allas hukkuu veteen  

Jos tuntuu että istutusallas hukkuu veteen se on syytä ajoittain nostaa ylös ja tarkistaa että puiden tai pensaiden juuret eivät tuki vesireikiä altaan pohjalla.

Puut ja pensaat

Puiden ja pensaiden istutus ei ole lähtökohtaisesti sallittua ja hautausmaan ylläpitäjällä on oikeus poistaa hautapaikoille istutetut puut ja pensaat ilman erillistä ilmoitusta.

Ilmastosta

En ole se kaikkein luontoystävällisin persoona. Rakastan luontoa, rakastan eläimiä. Jaksan ihmetellä miksi 200 siemenestä kasvaa täysin samanlainen kukka. Jaksan ihmetellä miten koppakuoriainen jo on mitä ihmeellisin hienomekaaninen olento. Jaksan ihmetellä kuinka jokaisella pienimmälläkin eliöllä on oma paikkansa tässä maailmassa. Silti yhä ajan autollani. Syön lihaa (yritän vähentää tätä parhaani mukaan), kierrättämiseni voisi aina olla parempaakin. 7 vuotias tyttäreni muistuttaa minua kierrätyksen tärkeydestä ja 8-vuotias poikani jaksais illat pitkät kertoa avaruuden ihmeellisyydestä. Olen siltikin huolissani luonnosta.

Olen ollut aina etuoikeutettu asumaan maassa, jossa on puisto kävelymatkan päässä. Olen ollut etuoikeutettu asumaan maassa, jossa luonnon ihmeellisyyden voi kohdata kaupungin keskellä . Olen valitettavasti oikeutettu työskentelemään alalla jossa ilmastonmuutokset näkyvät ensimmäisten joukossa. Vieraslajien leviäminen on viime vuosina ollut räjähdysmäistä. Tuskin tulemme enää näkemään nuoruuteni kaltaisia talvia. Runsaat lumimäärät, keskellä talvea olevat lämmin kaudet tulevat olemaan pysyvä osa talveamme. Ilmasto on jo muuttunut, me emme estä enää ilmastonmuutosta vaan estämme ettei se pahenisi.

 On ikävä tosiasia, että me viisastumme vasta sukupolvi sukupolvelta. Isoisäni minulle jo joskus totesi, että minä tulen jättämään hieman paremman maailman seuraavalle sukupolvelle. Hän aina jaksoi muistuttaa kuinka nuoret ovat tulevaisuus ja korjaavat vanhempiensa tekemiä virheitä. Niin oma sukupolveni tekee vanhempiensa kanssa ja myös tuleva sukupolvi mukaan lukien omat lapseni tulevat tekemään minun kanssani.

Ilmastonmuutos on todellinen asia. Aina on mahdollista laittaa pää pensaaseen, huutaa tarpeeksi kovaa ja toivoa parasta. Aina on mahdollista löytää kirjoitettu tieto, jotta ikävän olemassaolon voi kieltää. Se ei silti poista sitä, että se paha tapahtuu ja tulee tapahtumaan vaikka kuinka asioita haluaisi tehdä itselleen paremmaksi. Ei ole olemassa mustavalkoista yhteiskuntaa vaikka sellaista haluttaisiinkin rakentaa. Ehkä me olemme vielä liian riitaisia tulemaan vastaan yhtenäisinä. Se aika tulee vielä joskus vastaan. Jos historialla on tapa toistaa itseään tosin usein liian myöhään.

Minä tiedän että jätän hieman paremman maailman lapsilleni, mutta koska se ketju katkeaa ja ei ole enää maailmaa mitä jättää ?

Hautaustoimen säädöksiä osa 2

Julkisen keskustelun perusteella uskaltaisin kaapata jälleen pari aihetta koskien hautaustoimen lainsäädäntöä ja perusteita. Kaikki alla olevat kysymykset ovat tulleet omaisilta. Jos sinulta herää kysymyksiä aiheesta voit esittää niitä sähköpostin tai facebookin kautta.

Jälleen ensi sana: En ole lainoppinut ja seuraavat tulkinnat ovat puhtaasti omiani. Tulkinnat eivät edusta seurakunnan tai kirkon virallista näkökantaa. Suoria johtopäätöksiä ei voida vetää koskien jokaista hautapaikkaa. Jos epäilet tilannetta omalla sukuhaudallasi, otathan ensisijaisesti yhteyttä seurakuntapuutarhuriin.

Lue siis teksti kriittisesti, mutta toivottavasti teksti antaa pohjaa asialle. Ohjeet perustuvat julkisiin asiakirjoihin, opastuksiin ja ohjeistuksiin. Jos kaipaat jostain kohdasta lisätietoa voit laittaa viestiä osoitteeseen petri.solja(at)evl.fi tai ottaa yhteyttä puhelimitse 050-5443531

En kuulu kirkkoon. Voinko tulla haudatuksi seurakunnan hautausmaalle ?

Seurakuntien tulee hautaustoimilain luvun 2 pykälän 4 mukaan tarjota hautapaikka kaikille seurakunnan alueella asujille. Jos seurakunnan / paikkakunnan / kaupungin alueella on useampia hautausmaita voidaan esim. Toisella hautausmaalla rajoittaa uusien hautapaikkojen luovuttamista hautausmaan käyttöohjesäännössä. Käytäntöä perustellaan usein hautapaikkojen rajallisella määrällä.

Seurakunnan tulee osoittaa myös omaisten toiveesta hauta tunnustuksettomien hauta-alueelta. On kuitenkin huomioitavaa että seurakunnalla voi olla yhteinen tunnustuksettomien hauta-alue toisen seurakunnan kanssa, jopa toisella paikkakunnalla.

Olen seurakunnan jäsen. Tulenko haudatuksi halvemmalla ?

Lähtökohta on että et.

Seurakunnan hautaustoimi luokitellaan yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, jota rahoitetaan valtionavulla. Tällöin hautaustoimea koskevat yhdenvertaisuus säädökset, jonka perusteella ihmisiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan uskontonsa tai kirkkoon kuulumisen perusteella.

Hautaustoimilain 2 Luvun 4 Pykälän perusteella seurakunnalla on velvollisuus tarjota hautapaikka paikkakunnalla asuneelle, jolloin kuitenkin ”ulkopaikkakuntalaisuus” on peruste korkeammille maksuille. Suositusten mukaan hintaero ei saa olla kohtuuton ja maksuissa tulisi suosia kaikille tasasuuruista maksua.

Kirkkovaltuuston päätösellä alkaen 1.1.2019 Lempäälän seurakunta on asettanut hautaustoimen hinnastoissa saman suuruiset maksut kaikille.

Haluan antaa omaisilleni tietoa omista hautajaisjärjestelyistäni. Mitä teen ?

Jos tälläinen keskustelun tarve herää on keskustelu syytä käydä rauhallisessa tilassa omien läheisten kanssa.

Keskustelun pohjalta henkilö voi täyttää asiakirjan ”hautajaisjärjestelyni”
http://shk.fi/wp-content/uploads/2014/01/hautausj.pdf
Asiakirja suositellaan annettavaksi omaisille ja ainakin oletettuille hautauksen järjestäville henkilöille.

Muistutuksena.
Hautausjärjestelyni asiakirja on juridisesti sitova, jonka sisällöstä hautausjärjestäjä ei saa poiketa.

Miten voin testamentata hautapaikan eteenpäin suvussani ?

Tämä on yksi usein kysyttyjä kysymyksiä. Yksinkertainen vastaus on et mitenkään.

Samaan lauseeseen mihin yhdistetään hautapaikan eteenpäin testamenttaaminen yhdistetään myös hautapaikan haltijuus. Hautapaikan haltija ei kuitenkaan ole hautapaikan omistaja vaan pikemminkin vastuuhenkilö hautapaikkaa koskevissa kysymyksissä.

Hautapaikasta tulisi lain mukaan tehdä sopimus hautapaikkaa luovutettaessa, kuka hautaan voidaan haudata. Muutoin haudatuissa noudatetaan Kirkkolain 17 luvun pykälää  4

4 §
Hautaamisjärjestys

Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 1 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.


Hautapaikan haltijuudesta säädetään Kirkkolain 17 luvun 3 Pykälässä seuraavaa
” Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa siten kuin hautaustoimilaissa sekä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään.
Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.
Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole voineet sopia hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta.
   ”

Vuonna 2004 KHO käsitteli hautapaikan haltijuuteen liittyvää erimielisyyttä.
KHO nojasi päätöksessään erityisesti kaikkien asianomaisten kuulemiseen hautapaikan haltijuutta päätettäessä. Jos siis haltijuus tahdotaan vaihtaa tulee lähtökohtaisesti kuulla jokaista hautapaikan haltijaksi oikeutettua henkilöä.

Kuulemisen tulisi olla mahdollisimman laaja ja kuulemisessa tulee myös huomioida muut osapuolet mikäli kuulemisessa voisi ilmaantua muita näkökulmia puoltavia seikkoja.

HUOM!
Hautapaikan haltijoiden vaihtamisesta otathan aina yhteyttä seurakuntaasi.

Voiko sukulaiseni estää minua tulemasta haudatuksi hautapaikkaan ?

HUOM! Seuraava on yleisesimerkki. Jokainen tapaus on yksilöllinen siis jos sinulla herää kysyttävää hautapaikka asiaa otatha yhteyttä seurakuntaan ensisijaisesti.

Oikeudesta tulla haudatuksi hautapaikkaan säädetään kirkkolain 17 luvun 4 Pykälässä seuraavaa:

4 § (30.12.2003/1274)
Hautaamisjärjestys
Jollei siitä, keitä hautaan voidaan haudata, ole sovittu 3 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan saadaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi sattuneiden kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jollei tällaista sukulaista ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden otto- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot. Hautaoikeuden haltijan suostumuksella voi hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen antaa luvan haudata hautaan muunkin henkilön, milloin siihen on erityinen syy.

Kirkkolain 17 luvun 3§: 2 mometti määrittelee, että siitä keitä hautaa voidaa haudata tulee sopia hautapaikkaa luovutettaessa. Tälläisiä sopimuksia on kuitenkin harvoin olemassa. Yleisimmin siis noudatetaa edellä korostettua lain kohtaa.

Jos henkilöllä on oikeus tulla haudatuksi hautapaikkaan ja sukulainen asiaa vastustaa hänen tulee viedä asia hautaustoimilain 23§:n mukaan ”Jos 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät pääse yksimielisyyteen hautaamisen tavasta, paikasta tai hautaustoimituksesta, käsitellään asia 1 momentissa tarkoitetun henkilön kanteesta siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiiriin vainajan kotikunta hänen kuollessaan kuului.”

Elän liitossa samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Vaikuttaako tämä aikanaan hautaamiseemme mitenkään ?

Kirkkolain luku 17 joka käsittelee hautaustoimea ei erittele haudattava puolison sukupuolta. Näin ollen samaa sukupuolta olevilla avioliitossa olevilla henkilöillä yhtäläinen oikeus tulla haudatuksi hautaan kirkkolain nojalla.

Viereisen hautapaikan haltija istutti haudalleen kauhean kokoisen purennan, joka peittää kohta oman hautakiven. Miksei seurakunta hoida tälläistä hautapaikkoja?

Kirkkolain 17 luvun nojalla hautapaikan hoito kuuluu hautapaikan omaisille.
On hyvin ymmärrettävää, että tilanne herättää kysymyksiä. Molempien hautausmaiden käyttöohjesäännöissä on mainittuna, että haudalle ei saa istuttaa puita tai pensaita. Perennoja tämä sääntö ei kiellä.

Hautapaikan hoito kuuluu haudan omaisille. Seurakunta vastaa ainoastaan hoitosopimuksen nojalla hoidetuista hautapaikoista. Jokaisella on oikeus poistaa haudallensa leviävät kasvit hautapaikalta. Seurakunta voi ääritapauksessa kuuluttaa hautapaikan hoitamattomuuden perusteella, jos katsotaan että hautapaikan hoito on oleellisesti laiminlyöty.